– Euroopan keskuspankin (EKP) korkopäätöksen tulkinta on yhtä ristiriitainen kuin talousennusteet, kirjoittaa ekonomisti Marianne Palmu osakeyhtiö Inderesin perjantaisessa aamukatsauksessa.
EKP piti kaikki kolme ohjauskorkoaan ennallaan joulukuun kokouksessaan. EKP:n päätös oli markkinoiden odotusten mukainen.
– Emme keskustelleet koronlaskusta olleenkaan, EKP:n pääjohtaja Christine Lagarde totesi jämäkästi kokouksen jälkeisessä tiedotustilaisuudessa.
Palmu toteaa, ettei Lagarde myöskään muutoin vihjannut koronlaskujen olevan tulossa.
– Joten samankaltaista jouluiloa tämä päätös ei tarjonnut kuin Fed keskiviikkona.
Yhdysvaltain keskuspankki (Fed) piti joulukuisen avomarkkinakomitean kokouksen jälkeen keskiviikkona ohjauskorkonsa ennallaan 5,25–5,50 prosentin vaihteluvälillä. Päätös oli markkinaodotusten mukainen.
Yhdysvaltojen osalta keskuspankkiirit kuitenkin löysäsivät korkonäkemyksiään ensi vuodelle: odotettavissa on kaksi tai jopa kolme koronlaskua vuonna 2024.
Ainakin asuntovelalliset ja investointeja suunnittelevat yritykset seuraavat tiiviisti, miten korkotaso kehittyy.
Palmun mukaan euroalueen hyviä uutisia on inflaation taittuminen.
– Verrattuna vuoden takaiseen inflaatio on selvästi rauhoittunut, ja keskuspankeilla alkaa vihdoinkin olla muitakin vaihtoehtoja kuin kiristää rahapolitiikkaa. Tämä tuo esiin myös rahapolitiikan vaaran paikan, eli liian myöhään reagoinnin, ja se on nyt EKP:n kohdalla läsnä. EKP:lla myöhässä olemisen riski on vielä selvästi suurempi kuin Federal Reservellä, sillä eurotalous on selkeästi heikommassa hapessa kuin Yhdysvaltain talous. Sijoittajille tulisi vaikea kevät, mikäli eurotalous vajoaisi odotettua syvempään taantumaan ja rahapolitiikka soutaisi talouden kanssa vastavirtaan, Palmu kirjoittaa aamukatsauksessa.
Ekonomisti nostaa inflaation ohella esiin kaksi muuta syytä, minkä vuoksi rahapolitiikan viritystä kannattaa pohtia: Saksan talouden ja palkat.
– Bloombergilla Saksan talouskasvuennuste on 0,3 prosenttia, mikä nykyisen talousnäkymän valossa näyttää jopa hieman optimistiselta. Saksan ongelmana on teollisuuden lisäksi julkistalous, joka joutuu kiristämään kukkaronnyörejään perustuslakituomioistuimen päätöksen jäljiltä. Mikäli Saksan talous vajoaa ensi vuonna, vetää se mukanaan myös muuta euroaluetta. Saksan budjettikriisi alkoi samoihin aikoihin kuin EKP teki talousennusteensa, ja Lagarde myönsikin, ettei sen vaikutuksia ole vielä ehditty estimoida, Palmu arvioi kirjoituksessaan.
EKP kertoi inflaation pääajurin olevan palkat ja moni palkkaindikaattori on edelleen punaisella.
– Huolena ollut palkkakehitys näyttää kuitenkin joidenkin mittarien mukaan jäähtymisen merkkejä: palvelualojen työllisyys on alkanut viimeisimmissä ostopäällikkökyselyissä laskea, ja erilaiset palkkaindeksit osoittavat nekin laskun merkkejä. Vaikka työttömyysaste on koko euroalueella hyvin alhaisella tasolla, ensi vuodelle on näiden lukujen valossa odotettavissa nousua. Siksi proaktiivinen rahapolitiikka olisi nyt suotavaa reaktiivisen sijaan, koska liika odottaminen toisi lunta tupaan eurotaloudelle, Palmu kiteyttää.
Perjantaina julkaistiin myös tuoreet euroalueen ostopäällikköindeksien ennakkoluvut joulukuulta.
Ne kertovat Euroopan teollisuuden ja palvelujen aktiivisuudesta.
Euroalueen alustava teollisuuden ostopäällikköindeksi pysyi negatiivisena ja jäi alle odotusten lukemalla 44,2. Ennuste oli 44,6 ja edellinen lukema 44,2.
Myös palvelualojen ostopäällikköindeksi jäi odotuksista ja oli 48,1 kun ennuste oli 49,0 ja edellinen lukema 48,7.
Nordean pääanalyytikko Jan von Gerich kommentoi lukuja viestipalvelu X:ssä.
Von Gerichin mukaan ostopäällikköindeksit vahvistavat kuvaa talouden heikosta vedosta, mutta hintaindeksin nousu vahvistaa EKP:n inflaatiohuolia.
Euroalueen ostopäällikköindeksit vahvistavat kuvaa talouden heikosta vedosta, mutta hintaindeksin nousu vahvistaa EKP:n inflaatiohuolia. pic.twitter.com/wYXvyhkWFW
— Jan von Gerich (@JanVonGerich) December 15, 2023