Euroopan keskuspankin (EKP) neuvosto päätti tällä viikolla pitää kaikki kolme ohjauskorkoa ennallaan. Verkkouutiset kertoi päätöksestä tässä jutussa. Päätöksen taustalla on se, että inflaatio on tällä hetkellä asettunut EKP:n asettamaan tavoitetasoon.
– Myönteistä on se, että euroalueen inflaatio on nyt kahdessa prosentissa eli tasolla, jota tavoittelemme keskipitkällä aikavälillä. Tulevia hintapaineita kuvaa hyvin pohjainflaatio, josta on putsattu pois herkästi vaihtelevien energian ja ruoan hintojen muutokset. Myös se ja muut pidemmän aikavälin inflaatiokehitystä kuvaamaan kehitetyt mittarit viittaavat EKP:n kahden prosentin tavoitteen tuntumassa olevaan hintakehitykseen, Euroopan keskuspankin alaisen Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn kommentoi päätöstä blogissa.
Inflaation arvioidaan kuitenkin loppuvuonna hidastuvan selvästi alle kahden prosentin ennen kuin se ennusteen mukaan palautuisi taas tavoitteen tuntumaan vuoden 2026 loppua kohden. Pudotus johtuu ennen muuta edellisvuotta alemmista energiahinnoista, joten sen arvioidaan olevan vain väliaikaista, mutta tätä kehitystä tarkkailemme erityisen tarkasti.
– Inflaatiotilanne on siis juuri tällä hetkellä hyvä, mutta valppautta vaaditaan jatkossa, jotta se pysyy tavoitteessa. Tähän olemme täysin sitoutuneet, Rehn sanoo.
Toisaalta Rehn sanoo kantavansa yhä enemmän huolta euroalueen talouskasvusta.
– Kuva on kaksijakoinen. Kasvu vaikuttaa alkuvuonna olleen jopa ennustettua parempaa ja sen ennustetaan entisestään vahvistuvan lähivuosina. Aiemmat koronlaskut piristävät investointeja ja kotitalouksien ostovoima paranee. Hyvä kehitys voi sittenkin olla vain väliaikaista.
Väliaikaisuuteen on hänen mukaansa ihan järkeenkäypä syy.
– Yritykset meillä Suomessa kuten kautta euroalueen ovat alkuvuonna yrittäneet varautua Yhdysvaltojen aiempaa korkeampiin tuontitulleihin siten, että ne ovat tuottaneet ja vieneet Atlantin yli tavaraa ennakkoon. Tämä on kasvattanut teollisuustuotantoa ja vientiä vuoden alussa, mutta toisella vuosineljänneksellä odotetaan vastaavasti laskua. Tullien ennakointi hämärtää kuvaa euroalueen talouden todellisesta kasvuvireestä, Rehn sanoo.
Hänen mukaansa jo valmiiksi suuren epävarmuuden rinnalle on siis tullut uusi epävarmuus siitä, miten alkuvuoden tilastotietoja pitäisi tulkita.
– EKP:n neuvosto päättää koroista seuraavan kerran syyskuussa ja siihen mennessä saatava uusi informaatio tuonee lisävaloa siihen, missä määrin alkuvuoden kasvupyrähdys jää väliaikaiseksi. Lisäajan ottaminen päätöksentekoon on nyt erityisen hyödyllistä – odottamisen optioarvo on poikkeuksellisen suuri.
Hänen mukaansa ei silti pidä turhaan odottaa, että yleinen epävarmuus tulisi ainakaan nykyisen Yhdysvaltojen hallinnon aikana juuri vähenemään.
– Riskit euroalueen kasvulle ovat joka tapauksessa voittopuolisesti alaspäin, jos Trumpin tullit Euroopalle jäävät loppuviikon tietojen mukaiselle korkealle tasolle, kuten sopii olettaa. Ne heikentäisivät olennaisesti euroalueen kasvua, mikä vaimentaisi inflaatiota entisestään, Rehn sanoo.
Rehn huomauttaa, että tällä hetkellä EKP:n neuvostolla ei ole akuuttia tarvetta muuttaa ohjauskorkoa.
– Seuraamme tietysti muutoinkin herkeämättä inflaatio- ja kasvunäkymien kehittymistä ja olemme valmiina reagoimaan, jos tilanne niin vaatii. Vallitsevan inflaatio- ja kasvunäkymän oloissa markkinavoimat hinnoittelevat rahapolitiikan kevenevän vielä hitusen nykyisestä.
Hän myös huomauttaa, että EKP:n neuvosto ei ole sitoutunut mihinkään korkouraan, vaan säilyttää täyden toimintavapautensa korkopäätösten suhteen kaikissa tulevissa kokouksissaan, niin syyskuussa kuin myös siitä eteenpäin.
– Perustamme rahapoliittiset päätökset myös jatkossa kokouskohtaiseen arvioon inflaationäkymistä ja niitä ympyröivistä riskeistä, pohjainflaation dynamiikasta sekä rahapolitiikan välittymisen voimakkuudesta.
