Euroopan keskuspankki (EKP) on päättänyt pitää kaikki kolme ohjauskorkoaan ennallaan.
Perusrahoitusoperaatioiden korko on edelleen 4,50 prosenttia, maksuvalmiusluoton korko 4,75 prosenttia ja talletuskorko 4,00 prosenttia.
Keskuspankki pidättäytyi koronnostoista, sillä inflaatio on hidastunut EKP:n neuvoston tammikuun kokouksen jälkeen entisestään. EKP:n tuoreimmissa asiantuntija-arvioissa inflaatiota on tarkistettu alaspäin varsinkin vuoden 2024 osalta. Tämä johtuu lähinnä siitä, että energiahintojen vaikutus inflaatioon on pienentynyt.
Inflaation arvioidaan nyt olevan keskimäärin 2,3 prosenttia vuonna 2024 ja 2,0 prosenttia vuonna 2025 sekä 1,9 prosenttia vuonna 2026.
EKP:n neuvosto pyrkii määrätietoisesti varmistamaan, että keskipitkän aikavälin inflaatiovauhti palautuu kohtuullisessa ajassa kahden prosentin tavoitteen mukaiseksi. Se katsoo tämänhetkisen arvionsa perusteella EKP:n ohjauskorkojen olevan tasolla, jota riittävän pitkään ylläpitämällä edesautetaan tuntuvasti tämän päämäärän saavuttamista. EKP:n neuvoston tulevilla korkopäätöksillä varmistetaan, että ohjauskorot pitävät rahapolitiikan riittävän rajoittavana niin kauan kuin on tarpeen.
EKP:n neuvosto määrittää rajoittavuuden tason ja keston jatkossakin tuoreimpien tietojen perusteella. Sen korkopäätökset perustuvat etenkin inflaationäkymiä koskevaan arvioon, jossa otetaan huomioon tuoreimmat tiedot taloudesta ja rahoitusoloista, pohjainflaation kehityksestä ja siitä, miten voimakkaasti rahapolitiikka välittyy talouteen.
Inflaation hidastumisesta huolimatta EKP on toistaiseksi pidättäytynyt koronlaskuista. OP:n senioriekonomisti Jari Hännikäinen ennakoi ensimmäisten koronlaskujen ajoittuvan kesäkuulle.
– Odotamme talletuskoron laskevan vuoden loppuun mennessä 3,0 prosenttiin ja koronlaskusyklin luovan euribor-korkoihin laskupainetta kuluvan vuoden aikana. Ennakoimamme euribor-korkojen laskupaine on vahvasti ehdollinen EKP:n koronlaskusyklin käynnistymiselle, Hännikäinen sanoo tiedotteessa.