Inflaatio jatkuu korkeana vielä ensi vuoteen saakka, ekonomistit arvioivat Verkkouutisille.
– Pidän todennäköisenä, että vuosi-inflaatio jatkuu huomattavasti tavoitetta korkeampana kevääseen 2023 saakka. Sen jälkeen Venäjän hyökkäyksestä välittömästi seurannut energiahintojen nousu ei enää nosta vuosi-inflaatiota ja myös rahapolitiikan kiristäminen alkanee näkyä täysimääräisesti, professori Niku Määttänen taloustieteiden keskus Helsinki GSE:stä arvioi.
Samoilla linjoilla on Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju.
– Jos korkealla inflaatiolla tarkoitetaan Euroopan keskuspankin (EKP) tavoitetta nopeampaa hintojen nousua, korkean inflaation aika kestää ensi vuoteen saakka. Vuoden päästä ollaan jo normaalioloissa, Kangasharju vastaa.
Euroopan keskuspankki on toistuvasti nostanut ohjauskorkojaan, jotta inflaatio palautuisi keskipitkällä aikavälillä kahden prosentin tavoitteen mukaiseksi. Tällä hetkellä inflaatio on EKP:n mielestä edelleen aivan liian nopeaa ja pysyy tavoitetta nopeampana pitemmän aikaa. Euroalueen inflaatio oli syyskuussa 9,9 prosenttia.
Sekä Kangasharju että Määttänen uskovat, että EKP onnistuu tavoitteessaan vakiinnuttaa inflaatio lähelle kahta prosenttia.
– Pidän epätodennäköisenä, että esimerkiksi 12 kuukauden euribor korko nousisi lähivuosina pitkäksi aikaa yli viiden prosentin. Mutta mahdotonta se ei tietenkään ole, Määttänen vastaa.
Paluu ”nollakorkojen aikaan” mahdollinen
Inflaation myötä korot ovat nousseet nopeaa tahtia. Ekonomistit eivät pidä mahdottomana, että tulevaisuudessa päästäisiin vielä takaisin inflaatiota edeltäneeseen ”nollakorkojen aikaan”, jolloin korkotaso pysyi erittäin matalana.
– On se mahdollista. Luultavasti monet niistä tekijöistä, jotka pitivät korkotason pitkään matalana, ovat edelleen olemassa. Korkotason pidemmän aikavälin kehitystä on kuitenkin mahdotonta ennustaa luotettavasti.
Kangasharjun mukaan sekin on mahdollista, että vuoden päästä pelätään yleistä hintojen laskua eli deflaatiota.
Julkisuudessa on esitetty arvioita, joiden mukaan taloudessa ollaan siirtymässä niin sanottuun suuren valtion aikaan, jossa valtioilla on nykyistä isompi rooli niin rahoitusmarkkinoiden, inflaation kuin investointien hallitsemisessa. Kangasharju pitää väitettä uskottavana.
– Globalisaation edistäminen ja sääntelyn purkamisen vaihe loppui finanssikriisiin. Sen jälkeen erilaiset kriisit ja shokit ovat korostaneet valtion roolia. Se tulee jatkumaan etenkin vihreän siirtymän ja maanpuolustuksen, protektionismin ja huoltovarmuuden aikakautena.