Ekonomistit arvostelevat julkista keskustelua, joka on syntynyt sähkönsiirtoyhtiö Carunan myynnistä espanjalaiselle Iberdrolalle. Heidän mukaansa osa uutisoinnista antaa virheellisen kuvan siitä, miten kauppa vaikuttaa sähkön siirtohintoihin.
Tällä viikolla kerrottiin, että espanjalainen energiakonserni Iberdrola ostaa 80 prosentin omistusosuuden Carunasta. Kaupan jälkeen eläkerahastot AMF ja Elo jatkavat yhtiön omistajina 20 prosentin osuudella.
Kauppa on herättänyt huolta siitä, nousevatko sähkön siirtohinnat Suomessa uuden omistajan myötä. Keskustelua ovat lisänneet arviot, joiden mukaan Caruna-kauppa voisi lisätä painetta siirtohintojen korotuksiin.
Ekonomisti Vesa Ahoniemi arvostelee viestipalvelu X:ssä aiheesta käytyä keskustelua poikkeuksellisen kovin sanoin. Hän viittaa Iltalehden uutiseen, jonka mukaan espanjalaisen energiakonsernin Caruna-kauppa ”lyö kovaa painetta sähkön siirtohintoihin”.
Ahoniemen mukaan jutun perusasetelma nojaa väärään tulkintaan siitä, miten sähköverkkoyhtiöiden hinnoittelua Suomessa säädellään.
– Alkeellinenkin faktatsekkaus olisi paljastanut kirjoittajalle, että jutun kärki, lisääntynyt hinnankorotuspaine, perustuu totaaliselle väärinymmärrykselle eli säännellyn taseen (jota Energiaviraston siirtohintoja rajoittava sääntely käyttää) ja varsinaisen taseen (jossa mahdollinen ostohintapreemio) sekoittamiselle. Hohhoijaa, Ahoniemi kirjoittaa.
Sähkönsiirto on Suomessa luonnollinen monopoli, eikä asiakas voi kilpailuttaa paikallista verkkoyhtiötä. Tämän vuoksi Energiavirasto valvoo verkkoyhtiöiden hinnoittelun kohtuullisuutta. Valvonnassa määritellään yhtiöille tuottokatto eli sähköverkkoon sitoutuneelle pääomalle sallittu kohtuullinen tuotto.
Ahoniemen huomio kohdistuu siihen, ettei uuden omistajan maksama mahdollinen lisähinta siirry sellaisenaan siihen sääntelypohjaan, jonka perusteella verkkoyhtiön sallittua tuottoa arvioidaan. Siksi kauppahinta ei itsessään tarkoita automaattista painetta nostaa asiakkaiden siirtohintoja.
Myös taloustieteen tohtori Markku Stenborg ihmettelee aiheesta syntynyttä meteliä.
– Onko meteli Carunasta viikon tyhmin kohu, Stenborg kommentoi X:ssä.
Caruna on Suomen suurin sähkönjakeluyhtiö. Iberdrolan mukaan yhtiöllä on Suomessa noin 1,5 miljoonaa asiakasta ja 89 000 kilometriä sähköverkkoa. Kauppa nostaa uudelleen esiin kysymyksen siitä, miten sähköverkkojen investoinnit, omistajien tuottotavoitteet ja kuluttajien siirtomaksut sovitetaan yhteen säännellyssä monopolitoiminnassa.
Energiaviraston valvonta ei estä kaikkia hinnanmuutoksia, mutta se rajoittaa sitä, millaista tuottoa verkkoyhtiö voi pidemmällä aikavälillä kerätä asiakkailtaan. Siksi omistajanvaihdoksen vaikutus sähkönsiirtolaskuihin riippuu ennen kaikkea sääntelymallista, investointitarpeista ja yhtiön hinnoittelupäätöksistä – ei pelkästä kauppahinnasta.
Iltalehdessä on niin luokaton pelottelujuttu Caruna-kaupasta että en jaa linkkiä.
— Vesa Ahoniemi (@VAhoniemi) July 23, 2026
Alkeellinenkin faktatsekkaus olisi paljastanut kirjoittajalle, että jutun kärki, lisääntynyt hinnankorotuspaine, perustuu totaaliselle väärinymmärrykselle eli säännellyn taseen (jota… pic.twitter.com/VPvYfUxFo8