Ekonomisti: Työmarkkinoiden uudistuksissa Suomi on jäänyt vuosikymmeniä jälkeen

Lauri Vuoren mukaan työrauhan kehittäminen parantaa Suomen maakuvaa.
Teollisuusliiton lakkovahteja lääkeyhtiö Orionin edustalla Espoossa 1. helmikuuta 2023. LEHTIKUVA/HEIKKI SAUKKOMAA
Teollisuusliiton lakkovahteja lääkeyhtiö Orionin edustalla Espoossa 1. helmikuuta 2023. LEHTIKUVA/HEIKKI SAUKKOMAA

– Suomi on työmarkkinauudistusten osalta jäänyt vuosikymmeniä jälkeen muista Pohjoismaista ja merkittävistä kilpailijamaistaan. Toimivat työmarkkinat edistävät kasvua ja helpottavat vastaamaan muun muassa ikääntymisestä johtuvaan julkisten menojen kasvuun tulevaisuudessa, kirjoittaa Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n ekonomisti Lauri Vuori.

Hänen mukaansa hallitusohjelman työmarkkinauudistukset kasvattavat työpanosta, eli työllisyyttä ja tehtyjä työtunteja.

Mainos - sisältö jatkuu alla

– Työvoiman saatavuus paranee sosiaaliturvauudistuksilla, kun työn ja osa-aikaisen työntekijän lisätuntien vastaanottamisesta tulee entistä kannattavampaa työntekijälle. Muilla yksittäisillä toimilla työllisten määrää kasvatetaan vähentämällä palkkaamisen riskejä.

Hän toteaa, että hallitusohjelmassa parannetaan myös edellytyksiä kasvattaa työn tuottavuutta.

– Tuottavuus kasvaa, kun pystytään tuottamaan enemmän samalla työpanoksella. Tärkeimpinä hallituksen toimina ovat panostukset tuottavuutta kasvattaviin T&K-tukiin, jotka vähentävät yritysten investointien riskejä.

Vuori muistuttaa, että talouskasvu syntyy työpanoksen lisäyksestä ja työn tuottavuuden kasvusta.

Poimintoja videosisällöistämme

– Näillä hallitusohjelman kasvua edistävillä toimilla sekä menosopeutuksilla tasapainotetaan julkista taloutta.

– Tuotantorakenteen uudistaminen parantaa yritysten tuottavuuskasvua. Uusia työpaikkoja tarvitaan korvaamaan katoavaa tuotantoa. Kotimaisen tuotannon pitää säilyä samalla kilpailukykyisenä, hän lisää

Palkanmuodostusta kehitetään vakiinnuttamalla vientivetoinen työmarkkinamalli, joka Vuoren mukaan edistää yritysten kustannuskilpailukyvyn säilymistä myös talouden poikkeustilanteissa.

Mainos - sisältö jatkuu alla

– Lisäksi paikallisen sopimisen laajentaminen parantaa sekä kilpailukykyä että tuottavuutta, hän toteaa.

Vuori katsoo, että työrauhan kehittäminen parantaa Suomen maakuvaa.

– Toimivat ja ennakoitavat työmarkkinat lisäävät suomalaisten yritysten houkuttelevuutta kauppakumppaneina ja Suomea investointikohteina. Tämä on tärkeää etenkin nyt, kun Suomeen on suunnitteilla ennätysmäärä vihreän siirtymän investointeja tulevina vuosina, hän kirjoittaa.

Velvoittavalle sosiaaliturvalle ei ole mielekästä vaihtoehtoa, kirjoittaa Juhana Vartiainen.
SDP:n varapuheenjohtaja Liisa Jaakonsaari esitti kuuluisan säästölistan 1994, jolloin Suomen julkinen talous ui syvissä vesissä.
Erityisesti kutistuvien maakuntien tilanne näkyy tilastoissa.
Mainos