Tilastokeskuksen mukaan tilauksien arvo oli elokuussa 15,9 prosenttia korkeampi kuin vuosi sitten. Pääosin tilausten kasvu kertoo nousseista hinnoista, mutta lukemaa voi pitää kohtalaisena myös hinnoista puhdistetun volyymin kehityksen osalta.
– Elokuun odotuksia parempi tilauskertymä ei anna aihetta muuttaa suhdannetulkintaa. Edelleen pätee, että suhdanne on heikkenemässä ja vientiteollisuuden näkymät muuttumassa haastavammiksi. Syöksykierteestä ei silti voi puhua, vaan teollisuus sinnittelee urheasti ja uusia tilauksia saatiin olosuhteisiin nähden hyvin, toteaa Keskuskauppakamarin pääekonomisti Jukka Appelqvist.
Eniten tilausten arvo kasvoi kemianteollisuudessa, jossa tilausten arvo nousi peräti 37,9 prosenttia. Kaikki päätoimialat olivat kuitenkin elokuussa kasvussa suhteessa viime vuoteen, eli nousu oli laaja-alaista.
Appelqvistin mukaan uusien tilausten kehitys on koko kuluvan vuoden perustunut suurelta osin kallistuneisiin hintoihin.
– Pelkkään hintojen nousuun nojaava kasvu ei kuitenkaan tule heijastumaan myöhemmin Suomen bruttokansantuotteessa tai teollisuuden tuotannon volyymissa. Hintojen kallistuminen koskee myös välituotepanoksia, eikä se siksi kerro suoraan odotettavissa olevasta kotimaisen arvonlisäyksen kasvusta, hän sanoo.
Myös teollisuustuotanto kehittyi edelleen kohtalaisen hyvin elokuussa. Kausitasoitettu teollisuustuotanto kasvoit 0,5 prosenttia edellisestä kuukaudesta ja päätyi 2,3 prosenttia viime vuoden tason yläpuolelle.
Teollisuustuotannon trendi kulkee tällä hetkellä kuukausitasolla pikemminkin vaakasuuntaan, mutta vuodentakaiseen verrattuna ollaan edelleen kasvussa.
– Teollisuustuotannon kasvu on mitä ilmeisimmin hidastunut tai jopa pysähtynyt, mutta toistaiseksi teollisuuden suhdannetilannetta voi pitää kohtaisena. Sivusuunnassakin kulkeva tuotantokäyrä on haastavissa olosuhteissa jonkinasteinen voitto. Jatkossa vaikeuksia on silti odotettavissa lisää, eivätkä euroalueen energiakriisin ja kiristyvän rahapolitiikan tuomat haasteet ole likimainkaan ohi, toteaa Appelqvist.
Koronan jälkeen kysynnän painopiste on palaamassa tavaratuotannosta palveluihin, mikä heikentää sekin jossain määrin teollisuuden suhdannetilannetta maailmalla.
– Suomen teollisuuden rakenne painottuu kuitenkin investointihyödykkeisiin ja välituotteisiin, eivätkä kulutuksen rakennemuutokset siksi välity meille erityisen ripeästi. hän sanoo.