Ekonomisti: Tämä on suomalaisen talouskeskustelun ongelma

Suomi haluaisi Ruotsin tulokset ilman Ruotsin keinoja.
Suomessa haaveillaan Ruotsin tuloksista, mutta ei haluta käyttää Ruotsin keinoja. LEHTIKUVA / MARKKU ULANDER
Suomessa haaveillaan Ruotsin tuloksista, mutta ei haluta käyttää Ruotsin keinoja. LEHTIKUVA / MARKKU ULANDER
Suomessa haaveillaan Ruotsin tuloksista, mutta ei haluta käyttää Ruotsin keinoja. LEHTIKUVA / MARKKU ULANDER
Suomessa haaveillaan Ruotsin tuloksista, mutta ei haluta käyttää Ruotsin keinoja. LEHTIKUVA / MARKKU ULANDER

Suomalainen talouskeskustelu kärsii yhdestä isosta perusristiriidasta, arvioi Elinkeinoelämän keskusliiton johtaja, ekonomisti Sami Pakarinen viestipalvelu X:ssä.

Pakarisen mukaan Suomessa haluttaisiin saada samanlaisia tuloksia kuin Ruotsissa. Esimerkkeinä hän listaa ruotsalaisten kasvuyritysten paremman rahoituksen, nopeamman tuottavuuskasvun, korkean työllisyyden ja vahvan hyvinvointivaltion.

Ongelmia kuitenkin syntyy Pakarisen mukaan siinä kohtaa, kun näiden tavoitteiden eteen pitäisi tehdä töitä.

– Torjumme Ruotsin keinot kuten pääomien kasautumisen, paremmat kannustimet, vaurastumisen hyväksyttävyyden ja omistajaosaamisen arvostuksen, Pakarinen harmittelee.

Ekonomisti siteeraakin Ruotsin demarien oikeistosiipeen kuulunutta Kjell-Olof Feldtiä, joka toimi maan valtiovarainministerinä yli seitsemän vuoden ajan vuosina 1983-1990.

– Kuten […] Feldt totesi jo vuonna 1994: Oli mahdotonta haluta samaan aikaan menestyviä yrityksiä ja köyhiä yrittäjiä, hän lainaa.

Pakarinen näkee kuitenkin myös syytä optimismiin. Suomalaisten asenteet ovat muuttumassa.

– Onneksi Suomi on jo liikkeessä Ruotsin suuntaan, hän päättää.

Ville Valkosen mukaan IMF:n kehotus on täydellinen tyrmäys veronkorottajille.
Tekoälyä hyödynnetään pk-yrityksissä yleisimmin käännöksissä, ideoinnissa ja viestinnässä.
Sijoittajat voivat yliarvioida tekoäly-yhtiöiden tulevat tuotot, vaikka itse teknologia osoittautuisi odotusten mukaisesti mullistavaksi.
Mainos