Suomessa on tehty asiantuntijan mukaan viimeiset kolme vuosikymmentä vääränlaista kauppapolitiikkaa. Ekonomisti Juha Tervalan mukaan kauppapolitiikan virheitten takia Suomi ei ole enää niin vahva vientimaa kuin se on aiemmin ollut. Meillä on rakennevikoja ja asenneongelma.
– Suomi ei ole pysynyt viennin kehityksessä muiden vertailumaiden mukana. Tanskassa, Ruotsissa ja Saksassa viennin suhde bkt:hen on kasvanut. Meillä se on pysynyt ennallaan, Helsingin yliopiston dosentti ja vanhempi yliopistonlehtori Tervala sanoo Verkkouutisten haastattelussa.
Suomessa viennin suhde bruttokansantuotteesta on 41 prosenttia. Tanska on verrokkimaistamme selkeä ykkönen. Sen viennin suhde bkt:hen on 69 prosenttia, Ruotsin 53 prosenttia ja Saksan 47 prosenttia.
– Mainitsemani maat ovat päässeet mukaan vientivetoiseen talouskasvuun. Ne ovat yhdistäneet maltillisen kokoisen julkisen sektorin vientivetoiseen talous- ja teollisuuspolitiikkaan. Nämä ovat yhdessä auttaneet maiden talouskasvua, Tervala sanoo.
– Meillä ei ole omaa valuuttakurssipolitiikkaa, palkkamaltti ei ole Suomessa pitänyt ja meillä ei ole riittävää vientiä tukevaa teollisuuspolitiikkaa. Talouspolitiikka on ollut liiaksi julkisen sektorin ja kotimarkkinan kysynnän varassa. Suomi ei ole enää vientivetoinen talous, jollainen se ennen oli.
Tervala kritisoi Suomen suhtautumista investointeihin. Hyvä esimerkki on saatu viime viikkoina, kun elinkeinoministeri Wille Rydmanin mielestä Kouvolan Koriaan rakennettavaa datakeskusta pitäisi harkita uudelleen.
– Tarvitsemme datakeskuksia, kaivoksia, teollisuutta ja it-palveluita. Suomi tarvitsee lisää palvelusektorin toimijoita ja ennen kaikkea avoimen sektorin pitää olla talouskasvun veturi eikä julkisen sektorin, Tervala sanoo.
Vientivetoinen palkkamalli on askel oikeaan suuntaan
Työmarkkinajärjestöt ovat ottaneet ristiriitaisesti vastaan lakimuutoksen, jonka tavoitteena on siirtää Suomi kohti vientivetoista palkkamallia. Petteri Orpon (kok.) hallitusta on syytetty siitä, että se on heikentänyt työmarkkinajärjestöjen valtaa. Moni talousviisas on kuitenkin tervehtinyt ilolla uutta palkkamallia.
Juha Tervalan mukaan vientivetoinen palkkamalli on ainoa oikea ratkaisu vientivetoiselle maalle.
– Aihe on herkkä ja poliittisesti latautunut. Vientivetoinen palkkamalli vaatii poliittista rohkeutta. Aikaisemmilta hallituksilta on puuttunut poliittista tahtoa murtaa ammattiliittojen vastustusta ja puuttua työmarkkinaneuvotteluihin, Tervala sanoo.
– Poliittinen tahto on puuttunut, vaikka meidän olisi viidentoista viimeisen vuoden aikana pitänyt nähdä, että työmarkkinajärjestelmä ei ole euroalueen vaatimusten mukainen. Ainoastaan Juha Sipilän (kesk.) hallitus teki kilpailukykypaketin, mutta se oli vain kertaluontoinen toimi.
Suomi on ollut osa rahaliittoa pian kolmenkymmenen vuoden ajan. Päätös euroon liittymisestä tehtiin vuonna 1999. Ennen kuin Suomi liittyi euroon oma valuutta toimi Suomen talouden termostaattina.
– Meillä ei ole enää devalvaation mahdollisuutta. Se tarkoittaa sitä, että on hyvin keskeistä, mikä on inflaatiomme suhteessa muuhun euroalueeseen. On tärkeää, että palkankorotukset Suomessa annetaan suhteessa muihin euroalueen maihin, Tervala sanoo.
– Jos tuottavuutemme olisi korkea suhteessa muuhun euroalueeseen, niin palkat voisivat olla hieman korkeammat. Meillä tuottavuus on ollut heikkoa, joten palkkojen pitää nousta vähemmän kuin muualla euroalueella, hän jatkaa.
Tervala myöntää, että kaikki palkansaajat eivät hyödy vientivetoisesta palkkamallista. Palvelualoilla matalasti palkatuissa tehtävissä toimivat työntekijät saattavat kärsiä, mutta vientivetoisen mallin hyödyt ovat sen haittoja suuremmat. Kyse on Suomen talouden edusta.
Hänen mukaansa Suomen olisi pitänyt siirtyä vientivetoiseen palkkamalliin jo hyvin pian sen jälkeen, kun Suomi liittyi euroon.
– Teemme tämän päätöksen kaksikymmentäviisi vuotta myöhässä.