Ekonomisti Mauri Kotamäki pohdiskelee LinkedInissä julkaisemassaan blogikirjoituksessa Suomen talouden suuntaa taloushistorian oppeihin peilaten.
Suomen talous on tällä hetkellä taantumassa, mutta lamasta ei kuitenkaan voi puhua. Työllisyysaste on suhteellisen korkea. Inflaatio on laskussa ja reaaliansioiden odotetaan kasvavan tänä vuonna.
Epävarmojen aikojen keskellä taloushistoria antaa vinkkejä talouden mahdollisesta kehityksestä.
– Kulutus on palautunut yleensä suhteellisen nopeasti kasvun tielle. Ei ole montaa syytä olettaa, etteikö näin kävisi nytkin, Finnveran pääekonomistina työskentelevä Kotamäki kirjoittaa.
Hän muistuttaa, että finanssikriisin, eurokriisin ja pandemian aikoihin yksityinen kulutus oli neljä perättäistä vuosineljännestä negatiivinen. Kansantalouden neljännesvuositilinpidon mukaan Suomi on vuonna 2023 kärsinyt kaksi perättäistä vuosineljännestä kulutuksen vähenemistä ja todennäköisesti viime vuoden viimeinen neljännes on kolmas perättäinen periodi negatiivista kasvua.
– Tässä taantumassa ostovoima on laskenut jyrkästi nopean inflaation takia ja noussut korkotasokin syö velallisten ostovoimaa Suomessa. Toisaalta ansiotason reaalikehitys lähtee todennäköisesti nousuun lähiaikoina. Kenties kulutus kehittyy aneemisemmin tässä taantumassa aiempiin verrattuna, mutta miksi ero olisi kovinkaan merkittävä? On mahdollista, että yksityinen kulutus lähtee kasvuun tänä vuonna. Parhaassa tapauksessa jo toisella vuosineljänneksellä, huonolla tuurilla vasta loppuvuodesta, ekonomisti pohtii kirjoituksessaan.
Toisen huomion hän kohdistaa investointeihin, jotka käynnistyvät hitaammin, mutta muutokset saattavat olla suuriakin lyhyellä aikavälillä.
– Hetki pitkää vielä kärvistellä vaimean investointialttiuden oloissa, mutta isokin laiva kääntyy kyllä. Positiivisiakin yllätyksiä voi olla luvassa.
Kotamäki ottaa esiin, että vuosituhannen alussa yksityiset investoinnit laskivat seitsemän periodia peräjälkeen, finanssikriisin aikaan kuusi periodia ja pandemia-aikaan kahdeksan periodia. Lisäksi eurokriisin sekä kustannuskilpailukykyongelmien aikaan 2012-15 investoinnit alenivat 10 periodin ajan.
– Tästä nähdäänkin, että investointilamat ovat sitkeitä. Jos kulutuspäätöksiä voi tehdä nopealla harkinnalla, niin investointien aloitus ottaa aikaa, ekonomisti kirjoittaa.
Hän muistuttaa, että investointien kasvu oli pakkasen puolella koko viime vuoden.
– Mikäli taloushistoria toistaa itseään, tulee tämän vuoden ensimmäinen puolisko olemaan edelleen alentuvien investointien aikaa eikä valtavaa buumia ole näköpiirissä vielä vuoden toisellakaan puoliskolla.
Kotamäen kirjoitusta viestipalvelu X:ssä kommentoinut ekonomisti Jukka Appelqvist muistuttaa, että investoinneista puhuttaessa on hyvä erottaa rakentaminen ja tuotannolliset investoinnit koneisiin ja laitteisiin.
– Näkisin, että jälkimmäinen on toistaiseksi kehittynyt olosuhteisiin nähden aikalailla siedettävästi kuitenkin, Appelqvist kirjoittaa.
Positiivisina mahdollisuuksina Kotamäki mainitsee ilmastonmuutokseen ja energiatransitioon liittyvät investoinnit.
Kolmantena kiteytyksenä Kotamäki huomioi viennin kasvun, joka kytkeytyy Suomen keskeisten vientimarkkinoiden kehitykseen. Hän muistuttaa, että kustannuskilpailukyvyn parantaminen vauhdittaa aina suomalaisen vientisektorin menestystä
– Jos Eurooppa elpyy odotuksia paremmin, on vientiyrityksillekin tiedossa parempia aikoja. Kustannuskilpailukykykin on kohtalainen, joten kevyeen ulkomaankauppaoptimismiinkin voi olla aihetta.
Kotamäki muistuttaa, että globaalin finanssikriisin pyörteissä Suomen vienti laski kuusi vuosineljännestä peräjälkeen. Kilpailukyvyn ongelma-aikana, vuodesta 2012 eteenpäin, vienti laski 2,5 vuoden ajan. Pandemia-aika oli myös haastavaa, mutta viennin tiputus jäi lopulta muutamaan vuosineljännekseen.
– On mahdollista, että Suomen keskeiset vientimarkkinat kampeavat itsensä kasvuun tämän vuoden aikana. Tämä tietäisi hyvää Suomen viennille. Euroalue on suuri vientimarkkina, joten rahapolitiikan suunnallakin on vaikutuksensa. Nöyrtyykö EKP alentamaan korkoja jo ensimmäisellä vuosipuoliskolla? Vai pysyvätkö korot edelleen korkealla vuoden jälkipuoliskolle saakka?
– Kaiken kaikkiaan optimismiin on kuitenkin aihetta. Tällä hetkellä Suomen kilpailukyky on kohtalainen, joten kymmenen vuoden takainen kehitys ei todennäköisesti toistu. Suurella todennäköisyydellä siis myös vienti lähtee kasvuun tänä vuonna. Joka tapauksessa kaikki mahdollisuudet positiiviseen talouskasvuun tänä vuonna ovat olemassa, Kotamäki summaa kirjoituksen.
Check out my latest article: Mikä on Suomen talouden suunta, jos talouden lähihistoriaa on uskominen? #kasvu #kulutus #investoinnit #vienti @finnverafihttps://t.co/n9E9MrvOrA käyttäen @LinkedIn
— Mauri Kotamäki (@Mau_And) January 17, 2024
(2) Investoinneista puhuttaessa on hyvä erottaa rakentaminen ja tuotannolliset investoinnit koneisiin ja laitteisiin. Näkisin, että jälkimmäinen on toistaiseksi kehittynyt olosuhteisiin nähden aikalailla siedettävästi kuitenkin. pic.twitter.com/IeMChVFHAa
— Jukka Appelqvist (@JukkaAppelqvist) January 17, 2024