Suomen talouden kasvukäänne on edelleen kaksijakoinen, arvioi Danske Bankin seniorianalyytikko Antti Ilvonen Verkkouutisille.
Ilvosen mukaan osa taloudesta on jo selvästi paremmassa vedossa, mutta moni aiemmin kasvua tukenut ala laahaa edelleen.
Danske Bank laski keskiviikkona julkaistussa ennusteessaan odotuksiaan Suomen talouskasvusta. Tälle vuodelle pankki ennustaa 1,1 prosentin kasvua, kun aiempi ennuste oli 1,5 prosenttia. Vuoden 2027 kasvuennustetta laskettiin 0,8 prosenttiin aiemmasta 1,9 prosentista.
Ilvosen mukaan ennusteen laskun taustalla on ennen kaikkea kevään aikana nähty öljymarkkinoiden shokki ja sen myöhemmät vaikutukset.
– Polttoaineiden hinnat ovat tietenkin nousseet, mutta kustannuspaineet tulevat vielä vähän myöhemmässä vaiheessa näkymään kuluttajahinnoissa laajemminkin, mikä syö odotettua ostovoiman elpymistä, hän sanoo.
Myös korkojen mahdollinen nousu voi purra kotitalouksien ostovoimaan. Danske Bank ennustaa tälle vuodelle kahta ohjauskoron nostoa eli 0,50 prosenttiyksikön nousua. Ilvosen mukaan niiden suora vaikutus velallisiin olisi kuitenkin vain murto-osa siitä, mitä nähtiin korkojen noustessa aiemmin vuosikymmenen alussa miinukselta neljään prosenttiin.
Suurempi riski voi hänen mukaansa liittyä kotitalouksien luottamukseen.
– Jos taas tuntuu siltä, että korot kääntyvät uudestaan nousuun, niin kyllä se varmasti on yksi konkreettinen asia, joka näkyy halukkuudessa lainanottoon ja isoihin hankintoihin, Ilvonen arvioi.
Vaikka Suomen taloudessa on jonkinlaista kasvukäännettä ilmassa, seniorianalyytikko ei vielä puhuisi ”kasvuhypestä”.
– Taloudessa on aiemmin isoa kasvuroolia näytelleitä osia, jotka vetävät edelleen kovin huonosti. Niiltä osin selvää käännettä ei mielestäni ole nähty, hän perustelee.
Tilanne näyttää erilaiselta riippuen siitä, mitä talouden osaa katsotaan. Esimerkiksi metsäteollisuudessa, työmarkkinoilla ja asuntorakentamisessa kehitys on edelleen heikkoa.
– Ei sitä kasvukäännettä vielä kaikkialla näe, mutta on siitä kuitenkin jotain ihan konkreettisia merkkejä, hän sanoo.
Myönteisiä merkkejä näkyy Ilvosen mukaan etenkin nettoviennissä, reaalipalkoissa ja teollisuuden tilauksissa. Teollisuuden piristyminen ei näy heti tavallisen kansalaisen kukkarossa, mutta sillä on Suomessa usein ollut ennakoiva vaikutus muun talouden suuntaan.
Viennin kasvua tukee Ilvosen mukaan muun muassa teollisuuden tilauskantojen vahvistuminen. Lisäksi Suomen kilpailukykyä tukevat monia verrokkimaita maltillisemmat työvoimakustannukset sekä pääosin kohtuullinen energian hintataso.
Työllisyyteen kasvu heijastuu hitaasti. Danske Bank ennustaa työttömyysasteen pysyvän yli kymmenessä prosentissa vielä ensi vuonna. Positiivinen signaali on, että lomautusten määrä on jo kääntynyt laskuun, mutta uusia rekrytointeja ei vielä ole laajasti nähty.
Kotitalouksien reaaliansiot voivat pankin ennusteen mukaan silti kasvaa ensi vuonna. Danske Bank ennustaa nimellispalkkojen nousevan tänä vuonna 3,6 prosenttia ja ensi vuonna 3,3 prosenttia. Jos inflaatio jää keskimäärin noin kahteen prosenttiin, kotitalouksien ansioihin jäisi Ilvosen mukaan vielä reilun prosentin reaalikasvu.
Ilvonen arvioi, että energian hintojen noususta huolimatta pysyvämmästä hintakierteestä ei ole vahvoja merkkejä, vaan kustannuspaineet jäävät lopulta väliaikaisiksi.
Kulutuksen näkymä riippuu silti ratkaisevasti työllisyydestä. Ilvosen mukaan suurin positiivinen yllätysmahdollisuus Suomen taloudessa liittyy juuri kulutukseen.
– Jos öljyn hinnat tulevat alas, energiasokki ja korkosokki jäävät rajallisiksi ja työllisyydessäkin nähtäisiin edes pientä elpymistä, kuluttamisessa voitaisiin nähdä vahvempaa kasvua kuin mitä valtaosa ennusteista uskaltaa olettaa, hän perustelee.