Ranskan valtiontalouden ongelmat uhkaavat jo koko euroalueen vakautta, varoittaa ruotsalainen huippuekonomisti, Tukholman yliopiston emeritusprofessori ja useiden hallitusten neuvonantajana toiminut Lars Calmfors. Velkakriisin välttäminen tulee vaatimaan ranskalaisilta rankkoja toimia, emeritusprofessori toteaa Dagens Nyheterin kolumnissaan.
Ranskan julkisen velan kasvu on ruotsalaisekonomistin mukaan silmiinpistävää. Maan julkinen velka nousee tänä vuonna 119 prosenttiin BKT:sta, ja nykytahdilla velkasuhde kasvaa noin 130 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Valtionlainojen korot ovat nousseet jopa korkeammiksi kuin Kreikassa ja Italiassa, Calmfors huomauttaa.
Velkaantumisen pysäyttäminen vaatisi ekonomistin mukaan merkittäviä menoleikkauksia tai veronkorotuksia, mutta Ranskassa nosteessa olevat politiikan äärilaidat eivät leikkauksia hyväksy. Suurista budjettialijäämistä on tullut Ranskan uusi normaali, eikä vientiä avittava oman valuutan devalvaatio ole euromaalle mahdollinen.
– Jos tyytymättömyys koulutusjärjestelmän resursseihin ja elinkustannuksiin johtaa jo nyt lähes vallankumoukseen, mitä mahtaisikaan seurata julkisen talouden saneerauksesta, Calmfors kirjoittaa Ranskan viimeaikaiseen protestiaaltoon viitaten.
Jos rahoitusmarkkinat alkavat pitää Ranskan velkaantumista hallitsemattomana, voi se Calmforsin mukaan laukaista itseään ruokkivan velkakriisin. Euroopan keskuspankki ja muut euromaat voisivat tässä tilanteessa auttaa Ranskaa, mutta maan talouden koko voi tehdä pelastusoperaatiosta hankalan.
– Ranska voidaan nähdä ”liian suurena kaatumaan” (too big to fail). Maata voidaan toisaalta pitää myös ”liian suurena pelastettavaksi” (too big to save). Näin on erityisesti, jos poliittiset edellytykset julkisen talouden vakauttamiselle puuttuvat. Siinä tapauksessa euroalue on tähänastisen historiansa vakavimman kriisin edessä, emeritusprofessori kirjoittaa.