Verkkouutiset

Kerrostalo rakenteilla Espoon Suurpellossa. LEHTIKUVA / HEIKKI SAUKKOMAA

Ekonomisti ennusti paluuta nollakorkoihin – Nyt hän ajattelee toisin

Kasvanut tarve velalle piilottaa nollakorkorakenteita ja tulevaisuudessa korko on Aki Kangasharjun mukaan todennäköisesti plusmerkkinen.
Picture of Petri Lajunen
Petri Lajunen
Extra
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Se oli kesää, kun Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen toimitusjohtaja Aki Kangasharju väläytti, että paluu nollakorkoihin saattaisi olla lähempänä kuin moni ekonomisti uskalsi ennustaa.

Näkemystään hän perusteli sillä, että ne voimat, jotka jylläsivät 2010-luvulla ovat edelleen voimassa. Syyt, jotka oikeastaan pakottivat euroalueen nollakorkoaikaan, olivat rakenteellisia. Euroopan väestö ikääntyy, joka on aiheuttanut suuria säästöjä sekä se, että elinkeinorakenteen muutos palvelukeskeisemmäksi on johtanut tuottavuuden laskuun ja vaatii vähemmän investointeja.

Nämä rakenteet eivät ole muuttuneet, mutta Kangasharju ei enää ole aivan samaa mieltä.

– Olen keskustellut asiasta Washingtonissa asti ja olen hieman muuttanut näkemystäni. Maailma on mennyt julkissektorivetoiseksi. Siitä Yhdysvalloissa on alettu empimään asiaa, koska tarvitaan niin paljon velkarahaa ja elvytystä, että rahan kysyntää on paljon. Siihen, kun lisätään geopoliittinen tilanne, jossa Kiina on luopumassa nollakorkopolitiikastaan. Se viittaisi korkojen nousuun, koska velan tarvetta on enemmän ja papereiden ostajia vähemmän, Kangasharju sanoo Verkkouutisille.

– Myös investoinnit vihreään siirtymään ja kasvaneet puolustusmenot siirtävät nollakorkoaikaa tai tekevät sen epätodennäköisemmäksi. Nämä tekijät jättävät nollakorkorakenteet piiloon ainakin vielä toistaiseksi.

Ekonomisteilla ei ole kristallipalloa tulevaisuuteen

Aki Kangasharjun mukaan nollakorkoaikaan paluu ei ole tulevaisuudessa mahdoton, mutta maailmalla vellovat kriisit tekevät siitä huomattavasti epätodennäköisempää kuin aiemmin. Kangasharjun mukaan korkojen tulevia liikkeitä on varsin vaikea ennakoida. Muuttuvia tekijöitä on niin paljon.

– Nollakorkoaikaan ekonomistit ja keskuspankkiirit yrittivät estimoida, mikä on luonnollinen korkotaso ja mihin kohtaan korko asettuu, jos ei ole nousu eikä laskukausi. Estimoinneissa laskettiin, että korkotaso olisi laskenut ikääntymisen ja tuottavuuden laskun myötä, Kangasharju sanoo.

Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen toimitusjohtaja Aki Kangasharju. LEHTIKUVA/HANNA MATIKAINEN

– Uudet artikkelit sanovat, että ekonomistit ja keskuspankkiirit eivät tiedä, mihin korko asettuu. Olemme tällä hetkellä hieman sumussa ja arvailujen varassa tällä hetkellä. Sillä perusteella uskallan sanoa, että vaikka nyt tilanne näyttää, että emme palaa nollakorkoaikoihin, niin kukaan ei oikeasti tiedä totuutta.

Suomalaisille asuntovelallisille ja rakennusteollisuudelle Aki Kangasharjulla on lohdullisia uutisia. Monen muun ekonomistin ja markkinoiden lailla hän uskoo vahvasti, että korkohuippu on nyt saavutettu. Seuraavaksi korkojen suunta tulee olemaan alaspäin.

– Näkemykseni on varsin selvä, että korkoja tullaan laskemaan seuraavaksi. Euroopan isoin maa Saksa on oikeasti heikossa hapessa ja korkeat korot purevat koko ajan ympäri Eurooppaa. Aikataulusta en osaa sanoa ja markkinoidenkin tulkinta EKP:n seuraavasta liikkeestä tuntuu muuttuvan jokaisesta rasahduksesta. Tuleva kesä on kuitenkin hyvä arvaus.

Mihin korkoviisari pysähtyy?

EKP:n kireä rahapolitiikka on iskenyt kovaa suomalaisten asuntovelallisten lompakoihin ja Suomen talouteen. Uusien asuntolainojen määrät ovat romahtaneet ja rakennusteollisuus on vaikeuksissa. Suomalaisten lainat ovat sidottu suurelta osin vaihtuvakorkoisiin lainoihin.

Suomi on kuitenkin poikkeus Euroopassa. Meillä lainakanta on sidottu poikkeuksellisen paljon vaihtuvakorkoisiin euriboreihin. EKP:n linja on ollut haukkamainen, mutta yksin rahapolitiikan syyksi ei voi laittaa esimerkiksi Saksan ongelmia. Ne juontavat juurensa muualta.

– EKP pitääkin vetää Eurooppa taantuman partaalle. Muuten työttömyys ja ylimääräinen kysyntä eivät lähde systeemistä pois. Siinä on koko rahapolitiikan kauneus: pitää kiristää, mutta ei liikaa. Saksa ei ole näin heikossa hapessa vain korkojen nousun takia. Sen energiateollisuus on kuralla Venäjän takia ja autoteollisuus Kiinan ja sähköautojen vuoksi, Aki Kangasharju sanoo.

– Meillä Suomessa tilanne voi mennä ensimmäisenä överiksi. Suomi kärsii tästä ensimmäisten joukossa ja täällä näemme, että meneekö tilanne överiksi vai ei. Ihmeen hyvin olemme pärjänneet toistaiseksi.

EKP nosti korkoja hyvin nopeasti ylös, mutta nopeaan korkojen laskuun Kangasharju ei usko.

– Jos kunnon taantuma tulee, niin silloin korot tulevat hyvin nopeasti alas. Jos tulee hyvin iso taantuma, niin silloin korkoja täytyy nollassa käyttää, että päästään kunnolla elvyttämään. Sellaista ei ole kuitenkaan näköpiirissä, Kangasharju sanoo.

– Jos reaalikorko olisi plus ykkösessä ja inflaatio EKP:n tavoitteessa kahdessa prosentissa, niin uskon, että korot ovat silloin noin kolmessa prosentissa.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Viikon suosituimmat videot
Viikon suosituimmat videot

Opi sukeltamaan, ajattele kuin valkohai!

Suositut sukelluskurssit kokeneiden ammattilaisten johdolla. Verkkokaupassamme voit räätälöidä itsellesi sopivan paketin.
Tarjous

MUISTA LOGO!

Oy Sarin sukellus Ab
Roihupellon maauimala, Niinistö

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)