Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) on julkistanut suositukset kuuden maakunnan päättäjille ja Suomen hallitukselle siitä, kuinka itäisen Suomen talous ja elinvoima saadaan kääntymään kasvuun. Monet viime vuosien kriisit ovat osuneet erityisen ankarasti kuuteen itäiseen maakuntaan – niin myös geopolitiikan muutokset ja sen heijastusvaikutukset.
EK haluaa Itä-Suomesta erityistalousalueen, joka käsittää kuusi maakuntaa. Ne ovat Etelä-Karjala, Etelä-Savo, Kainuu, Kymenlaakso, Pohjois-Karjala ja Pohjois-Savo.
Erityistalousalueen ytimessä ovat ketterästi toteutettavat pilotit, joilla avataan investointien ja yrityskasvun pullonkauloja sekä vahvistetaan infraa. EK esittää erityislähettilästä, jonka johdolla kuuden maakunnan synergiat saataisiin maksimoitua.
– Itäisen Suomen tilanne on vakava ja poikkeuksellinen – niin talouden kuin turvallisuuden valossa. On koko maan ja myös EU:n etu, että itäinen Suomi säilyy elinvoimaisena ja asuttuna. Keinot kasvukäänteeseen löytyvät, kun voimat yhdistetään alueellisesti, kansallisesti ja EU-tasolla, sanoo EK:n puheenjohtaja Harri Broman tiedotteessa.
– Erityistalousalueen ytimessä on yritystoiminnan kiihdyttäminen: toimet tähtäävät siihen, että itäiseen Suomeen syntyy terveesti kasvava talous, joka luo kansantalouteen lisää BKT:tä. Tämän tavoitteen toteuttaminen edellyttää myös julkisen vallan vetoapua – Suomen hallituksen rooli on aivan keskeinen jo huhtikuun kehysriihestä alkaen.
Erityistalousalue toteutuisi neljän kokonaisuuden kautta. Ensinnä EK esittää EU:n rahoitusta itäiseen Suomeen. Tässä tarvittaisiin yhteistyötä Baltian maiden ja Puolan kanssa, jotta EU:hun saataisiin rahoitusväline vahvistamaan Venäjän rajanaapurimaiden strategista asemaa.
Lisäksi tarvitaan investointeja energiaan ja vihreään siirtymään. Myös Fingridin kehittämissuunnitelmaa uuden kantaverkon saamiseksi itäiseen Suomeen tulisi päivittää. EK ehdottaa myös ”investointinyrkin” perustamista, jotta investointeja saataisiin houkuteltua ja hankkeiden luvitusta vauhditettua.
Myös yhteyksien tulee olla kunnossa niin digissä, liikenteessä kuin matkailussa. EK ehdottaa parannuksia lentoyhteyksiin, panostuksia matkailuun ja viisivuotista laajakaistaohjelmaa, joka mahdollistaa monipaikkaisen työnteon.
Lisäksi tarvitaan Mittelstand-yrittäjyyttä, pilotteja ja kokeilukulttuuria. Kasvua voi vauhdittaa piloeilla, joilla ratkaistaan osaajapulaa, helpotetaan omistajanvaihdoksia sekä parannetaan yrityspalvelujen ja rahoituksen saatavuutta.
EK haluaa myös erityislähettilään johtamaan tätä kokonaisuutta. EK muistuttaa, että on hyödynnettävä synergioita kunta- ja maakuntatasolta aina Euroopan unioniin asti, yksityinen ja julkinen sektori yhdessä.
EK:n tekemän yrityskyselyn mukaan itäisen Suomen yritykset ovat vahvasti sitoutuneita yhteisiin talkoisiin. Yli kolmannes alueen työnantajayrityksistä ennakoi taloudellisen aktiviteetin merkittävää kasvua, mikäli EK:n esittämät toimenpiteet toteutuvat. Itäisessä Suomessa on noin 56 000 yritystä, joiden kotikunta sijaitsee juuri näiden kuuden maakunnan alueella. Näistä viidennes eli noin 10 600 on työnantajayrityksiä eli työllistää vähintään 1,5 henkilötyövuotta. Kysynnän, työllisyyden ja investointien kehitystä viime vuonna mittaava kokonaissaldoluku painui EK:n tuoreessa kyselyssä itäisessä Suomessa -26:een, kun se koko maassa oli -13. Lisäksi näkymät tälle vuodelle ovat koko maata synkemmät ja investointiaikomuksia esiintyi hälyttävän vähän.
EK:n esittelemä toimenpideohjelma on kuin vastaus Itä-Suomen suurimpien kaupunkien päättäjien kutsuun. Kuopio, Kouvola, Kajaani, Joensuu, Lappeenranta ja Mikkeli vaativat marraskuussa valtiolta ohjelmasuunnittelua Itä-Suomen elinvoiman vahvistamiseksi. Kaupungit esittivät, että ne olisivat mukana valtioneuvoston kanslian johtamassa valmistelussa, jonka tulisi alkaa vielä tämän vuoden aikana.
Asiasta kertoneen Kuntalehden mukaan kaupungit muistuttivat tuolloin, että pääministeri Petteri Orpon (kok) hallitusohjelmassa sanotaan, että hallitus jatkaa itäisen Suomen kehittämisvisiota uudessa geopoliittisessa tilanteessa.