Euroopan suhtautumisessa Kiinaan on näkyvissä lokerointia, jossa halutaan pitää erillään kauppa, ja Venäjän ja Kiinan suhde sekä siihen liittyvä poliittinen paine.
Näin sanoo Kiina-asiantuntija ja arvostetun Royal United Services Institute (Rusi)-ajatuspajan vieraileva tutkija Sari Arho Havrén, joka Business Finlandilla vastaa geopoliittisesta ennakoinnista.
– Sen sijaan Kiinahan ei itse näin tee, vaan se sitoo kaikki nämä intressit yhteen, hän toteaa Verkkouutisten haastattelussa.
– Euroopalla on se ongelma, että ei ihan täysin haluta nähdä kuinka läheinen Kiinan ja Venäjän suhde on, ja kuinka se hyödyttää myös Kiinaa.
Arho Havrénin mukaan asiaa katsotaan mieluummin vinkkelistä, jossa Venäjä on riippuvainen Kiinasta etenkin sotataloutensa kannalta, ja jossa Kiinan ajatellaan voivan vaikuttaa Venäjään. Tällöin ei oteta huomioon, miten tärkeä maiden suhde on myös Kiinalle.
Maat jakavat ideologisia ja strategisia päämääriä, ja yhteisenä viholliskuvana on Yhdysvallat.
– Kiinalle Taiwanin yhdistäminen on ensisijainen tavoite. Yhdysvallat halutaan sivuuttaa maailmanpolitiikassa ja ajaa USA isolaatioon.
Kumpikin haluaa tutkijan mukaan istuttaa maailmaan oman maailmanjärjestyksensä. Kiina käyttää siinä YK:ta turvatakseen oman yksipuoluejärjestelmänsä ja luodakseen tilanteen, jossa kansainväliset lait eivät sitä uhkaa.
– Kiina on linjannut, että se haluaa olla vuonna 2049 johtava valtio maailmassa, Arho Havrén sanoo viitaten vuoteen, jolloin Kiinan kansantasavalta täyttää sata vuotta.
Venäjä ja Kiina ovat yhdessä voimakkaita ja ne pystyvät heikentämään länsiliittoumaa etenkin nykyisessä maailmanpoliittisessa tilanteessa.
– En sanoisi enää edes, että se (maailmanjärjestyksen levittäminen) on uhka, vaan se on hyvässä vauhdissa.
Kiinalle Venäjä on tärkeämpi kuin EU
Venäjän rooli siinä, miten Kiina katsoo Eurooppaa, on myös Arho Havrénin mukaan aivan olennainen.
– Kiina puhuu omissa papereissaan, että Eurooppa tarvitsee uudenlaisen turvallisuusarkkitehtuurin ja se on tässä Venäjän kanssa samoilla linjoilla. Kiina myös hyväksyy Venäjän Ukrainan sodalle esittämät juurisyyt, kuten että ”Nato ja länsimaat ovat jo liian lähellä Venäjää”, minkä takia Venäjällä ei ollut muuta mahdollisuutta kuin hyökätä, tutkija sanoo.
– Eli että Nato on laajentunut liikaa ja Ukraina kuuluisi Venäjän etupiiriin.
Kiinaa hyödyttää Arho Havrénin mukaan se, että Venäjän ollessa sotimassa Ukrainassa Kiinan Keski-Aasian rajalla on rauhallista.
Kiina myös tähyilee pääsyä arktiselle alueelle, missä toistaiseksi Venäjä on vielä jarrutellut. Lisäksi Venäjällä on edelleen teknologiaa, jota Kiinalta puuttuu, kuten esimerkiksi ydinsukellusveneet.
– Venäjä vastaavasti tukee Kiinaa Taiwanin tilanteessa. Yhteiset julkilausumat alkavat muistuttaa jo sotilaallista liittoutumaa. Enkä ole vielä edes aloittanut puhumaan taloudesta, huomauttaa Arho Havrén.
Hänen mukaansa Kiina on tehnyt selväksi, että Venäjä on sille tärkeämpi kumppani kuin EU. Kuinka paljon kahden autokratian suhde voi vielä lähentyä?
– Missä raja menee, on vaikeampi sanoa, mutta koko ajan on lisätty sotilaallista koordinaatiota ja yhteistyötä eri hallinnon tasoilla. Ainakin niin kauan kuin Vladimir Putin ja Xi Jingping ovat vallassa, maiden suhde pysynee vahvana, koska se henkilöityy aika pitkälti heihin.
Mailla on toisaalta myös kitkaa esimerkiksi raja-asioissa ja Venäjän valtapyrkimyksissä Keski-Aasiassa, eli suhde ei ole ongelmaton, tutkija korostaa.
EU arkailee
Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin pyrkimyksellä heikentää Kiinan asemaa, eli eräänlaisella ”käänteisellä Nixon-politiikalla” ei Arho Havrénin mukaan ollut alkujaankaan onnistumisen edellytyksiä, ja Kiina on pitänyt pään kylmänä.
Kun USA kääntyy sisäänpäin ja vähentää läsnäoloaan maailmalla, Kiina on paikalla ottamassa tilan.
– Se on lahja Kiinalle, joka pyrkii YK:n kautta voimakkaasti viemään eteenpäin omaa esitystään hallintomalliksi, eli käytännössä muuttamaan globaalia hallintojärjestystä.
Tullisodassa Kiina on valmistautunut odottamaan ja katsomaan mitä tapahtuu. Tällä hetkellä Yhdysvaltojen ja Kiinan toisilleen julistamat hirmutullit ovat heinäkuun alkupuolelle kestävällä tauolla.
– Pitää muistaa, että ei Kiinan talouskaan kovin vahvassa tilanteessa ole, mutta asennoituminen on se, että periksi ei anneta, Arho Havrén toteaa.
Kiina on myös vuosien aikana suunnitellusti monipuolistanut omaa tuontiaan ja pyrkinyt vähentämään riippuvuuksia länsimaista.
Arho Havrénin mukaan Yhdysvaltain hallinnossa on paljon Kiina-haukkoja, joten vaikka Trumpin politiikka on ollut tempoilevaa, on vaikea nähdä, että tavoite tältä osin muuttuisi.
– Trumpille vastus on systemaattisesti ollut Kiina. Paljon tulee sitäkin viestiä, että myös tilanne Yhdysvaltojen ja EU:n tullineuvotteluissa kiteytyy Kiinaan. Jos EU olisi valmis sanktiomaan Kiinaa, sillä voisi olla näihin kauppaneuvotteluihin vaikutusta, Arho Havrén kertoo.
EU:lla olisi valttikortteja, mutta tutkijan mukaan niitä ei haluta käyttää. Euroopassa pelätään, että Kiina käyttää hyödykseen riippuvuuksia, joita mailla Kiinasta on.
– EU:lla on raaka-aineriippuvuudet kriittisissä metalleissa ja teknologioissa ollaan komponenttiriippuvaisia. Siksi ollaan varovaisia. Tilanne on kaiken kaikkiaan volatiili.
Kiina hyötyisi sodan jäädyttämisestä Ukrainassa
Hiljattain Arho Havrén kommentoi Saksan liittokansleri Friedrich Merzin lausumaa siitä, että Kiina voisi tukea tulitaukoa Ukrainassa. Arho Havrénin mukaan Euroopan johtajat tuntuvat vuoron perään keksivän idean, jossa Xi Jingping vaikuttaa Putiniin sodan lopettamiseksi.
– Se on vain narratiivi, viesti, jolla ei odoteta olevan tuloksia, Arho Havrén sanoo Merzin Kiinan presidentille esittämässä toiveesta.
– Eurooppalaisilta johtajilta se voi toimia diplomaattisena muistutuksena, että emme hyväksy Kiinan tukea Venäjälle, ja että kauppasuhteiden tiivistäminen on vaikeaa, jos Kiina tukee näin voimakkaasti Venäjää, Arho Havrén jatkaa.
Euroopan olisi nyt todella syytä miettiä Kiina-linjaansa.
– Kiinan puolustusministeri puhui juuri matkallaan Euroopassa, että Kiina voisi olla osallistua Ukrainan rauhanturvaamiseen ja että Kiina voisi olla mukana myös Ukrainan jälleenrakentamisessa. Tällaista valmiutta on viestitty Euroopalle viime aikoina yhä enemmän.
Samaan aikaan Euroopassa kiistellään siitä, millaisia joukkoja ja mitkä maat niitä Ukrainaan lähettäisivät, ja miten sotilaita saadaan edes kokoon tarpeeksi.
Arho Havrénin mukaan Kiinaa hyödyttäisi jäädytetty konflikti Ukrainassa.
– Se olisi erinomainen Kiinalle, joka ei halua Venäjän häviävän, mutta ei myöskään sen olevan sotilaallisesti hirveän vahva.
Ukrainan kautta Kiina voisi saada enemmän vaikutusvaltaa Euroopan politiikkaan sekä vaikutusvaltaa suhteessa USA:han.
– Jos jonnekin jää tyhjiö, Kiina on valmis sen täyttämään. Euroopan pitäisi miettiä, onko se valmis päästämään Venäjän liittolaisen tällaisissa rooleissa Ukrainaan, vai pystytäänkö löytämään esimerkiksi Ukrainan EU-jäsenyyden kautta toinen vaihtoehto.
Arho Havrén huomauttaa, että kun Euroopassa on erimielisyyttä siitä, miten tämä hoidetaan, Kiina on liikkeellä jo etupainotteisesti ja luo tarjontaa.
– Ja jos Venäjä ilmoittaa, että Kiinan läsnäolo Ukrainassa sopii, niin lähteekö USA tai Eurooppa sanomaan, että tämä ei käy.
Taiwanin suhteen lisätään painetta
Voimistumaan pyrkivä Kiina herättää huolia myös Taiwanista, jonka ympärillä Kiina on järjestänyt tiuhaan suuria sotaharjoituksia. Arho Havrén ei pidä aseellista konfliktia todennäköisenä.
– Toki myös Kiina joutuu spekuloimaan kuinka vahva Amerikka ja sen pelote on, ja toisaalta milloin on paras ikkuna toimia, ettei se sulkeudu. Silti näen todennäköisempänä hybridikeinot, ja että esimerkiksi kansainvälisen diplomatian keinoin Kiina sitoo maita keskinäisillä sopimuksilla siihen, että Taiwan on osa Kiinaa. Näin ”yhdistymisen” sattuessa sille olisi mahdollisimman vähän vastustusta.
Painetta lisätään monilla tavoilla ja esimerkiksi kiinalaisia toimijoita jää jatkuvasti kiinni Taiwanissa, jossa he ovat ujuttautuneet yhteiskuntaan sisältäpäin.
Arho Havrénin mukaan Kiinalla on kattavat keinot hybridioperaatioon, jossa Taiwanin infrastruktuuri sabotoidaan kertaheitolla ja esimerkiksi sähkö ja vesi voidaan katkaista.
– Silloin ei välttämättä tarvita sotilaallista hyökkäystä. Tilanne on todella haavoittuva.