Viimeisen parin, kolmen vuoden aikana koronakriisinhoitaminen ja Ukrainan sodan seuraukset ovat velkaannuttaneet Suomen julkista taloutta huomattavasti. Valtion toimesta on lievitetty kansalaisten ja yritysten asemaa kriiseissä. Tämä on ollut välttämätöntä. Jos näin ei olisi tehty, yhteiskunnan vakaus olisi vaarantunut.
Seuraavan vaalikauden haasteet liittyvät julkisen talouden tasapainottamiseen – eli miten paljon lisätään tuloja, vähennetään menoja tai saavutetaan kasvua. Tulojen lisääminen tarkoittaisi nykyisillä työllisyysluvuilla verotuksen kiristämistä, menojen vähentäminen puolestaan säästöjä ja leikkauksia julkisiin palveluihin. Kasvun saavuttaminenedellyttää panostuksia T&K-investointeihin ja koulutukseen sekä digitalisaation ja vihreän siirtymän luomien edellytysten nykyistä parempaa hyödyntämistä.
***
Seuraavan hallituskauden iso haaste on väestön ikääntyminen ja sen myötä kasvavat sosiaali-, terveydenhoito- ja hoivamenot. Viestini nykyisille ja tuleville päättäjille tilanteesta on se, että emme ole kriisissä, vaan romahduksen partaalla. Tämä tosiasia on seurausta usean vaalikauden laiminlyönneistä, ja siitä ovat viestineet jo pitemmän aikaa muun muassa alan henkilöstöä edustavat jäsenjärjestömme.
Olemme tilanteessa, jossa modernia hyvinvointi-Suomea on päivitettävä niukkenevien resurssien oloissa. Jatkossa palvelujen laajuutta ja niiden hintaa suunnitellaantilanteessa, jossa väki vähenee, huoltosuhde huononee ja rahat eivät riitä kaikkeen, mihin on totuttu. Tämä on erittäin vaikea keskustelu, mutta siitä huolimatta meidän on se käytävä – ja uskoakseni mitä pikemmin, sen parempi.
***
STTK:n viime vuoden syys-lokakuussa teettämän kansalaiskyselyn perusteella kansalaiset eivät ole halukkaita oman verotuksensa kiristämiseen julkisten palveluiden rahoituksen turvaamiseksi. Yli puolet vastaajista (53 %) ei ole valmis maksamaan enempää veroja, vaikka se parantaisi julkisten palveluiden laatua ja saatavuutta.
Toisaalta jopa kolmannes vastaajista (33 %) oli valmis maksamaan enemmän veroja.
Kysyimme myös, mitä meidän tulisi tehdä sosiaali- ja terveyspalveluiden rahoittamiseksi tulevaisuudessa. Vastausten perusteella yli puolet (54 %) toivoi säästötoimenpiteiden kohdentumista muualle kuin sote-alalle. Toisaalta taas lähes puolet vastaajista (47 %) toivoi seuraavan hallituksen ottavan sosiaali- ja terveyspalvelut yhdeksi painopisteekseen.
Kyselystä välittyi minulle vahva viesti, että laadukkaista sosiaali- ja terveyspalveluista halutaan pitää kiinni.
***
Seuraavan hallituksen on veropolitiikassaan varmistettava palveluiden rahoitus. Verokohteet on löydettävä muualta kuin työn verotuksesta.
Veropohjan rapautuminen on tosiasia ja sen myötämaamme kokonaisveroaste laskee lähes kaksi prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen vuosina 2021-2026. Rahassa tämä tarkoittaa noin neljää ja puolta miljardia euroa. Rapautumisen yksi syy on päästöihin kytkettyjen ohjausvaikutteisten verojen määrän supistuminen siirryttäessä nykyistä enemmän fossiilisesta energiasta ja polttoaineista uusiutuvaan energiaan.
Eikä vastaus voi olla, että luovutaan hiilineutraaliuden tavoitteesta. Ilmastonmuutos on totta ja kaikki tehokkaat keinot sen ja luontokadon pysäyttämiseksi on Suomenkin otettava käyttöön. Vihreässä siirtymässä piilee myös uusia menestystarinoita.
Veropohjan rapautumista on ehkäistävä kehittämällä edellä mainittujen ohjausvaikutteisten verojen tilalle muita veroja – tai sitten korottamalla jo olemassa olevia.
Suomen on pidettävä kokonaisveroaste vuoden 2021 tasolla, sillä se ratkaisisi merkittävän osan tulevaisuuden kestävyyshaasteesta. Silloin julkisen talouden sopeuttamistarve olisi huomattavasti pienempi kuin valtiovarainministeriön virkamiesten ennen joulua esittämät toimet.
Veropohjan rapautumista voidaan paikata myös esimerkiksi yhteisöveron maltillisella nostamisella ja pääomaverotuksen aukkoja paikkaamalla.
Toisaalta kannattaa silti pitää mielessä, että moni maksaaveronsa mielellään, jos kokee saavansa maksamilleen veroille vastiketta laadukkaina julkisina palveluina.
