Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutin Venäjän ympäristöpolitiikan professori Veli-Pekka Tynkkynen ei allekirjoita SDP:n veteraanipoliitikko, europarlamentaarikko Eero Heinäluoman arvioita aiempien vuosien Venäjä-politiikasta.
Tynkkynen toteaa Twitterissä, että Heinäluoman väitteistä ja oletuksista toivoisi lisää lähihistorian läpikäyntiä.
Hän viittaa Heinäluoman Helsingin Sanomien haastatteluun. Siinä Heinäluoma muun muassa toteaa kuuluneensa koulukuntaan, jossa ”taloudellinen yhteistyö luo keskinäisriippuvuutta, toimii rauhan hyväksi ja pakottaa dialogiin”. Tästä ajattelusta ovat hänen mukaansa lähteneet kaikki keskeiset eurooppalaiset toimijat.
Veli-Pekka Tynkkynen on eri mieltä.
– Venäjää juurikin EI pakotettu dialogiin, vaan Venäjä saneli ehdot, Tynkkynen sanoo.
Heinäluomalta kysytään haastattelussa esimerkiksi, oliko hänen analyysinsä Venäjän kehityksestä väärä tai liian ruusuinen.
Hän vastaa, ettei Venäjän sisäisen kehityksen ongelmia nähty Nord Stream putkesta vuonna 2009 päätettäessä.
– Venäjän kohtuullisen nopea huono sisäinen kehitys, jossa demokratian tila on asteittain kutistettu ja harvainvalta on nostanut päänsä ylös, sitä ei kyllä silloin nähty. Oltiin siinä oletuksessa, että Venäjä integroituu kansainväliseen sopimusjärjestelmään, Heinäluoma sanoo HS:lle.
Venäjä oli hyökännyt Georgiaan vuonna 2008. Maan sisäinen kehitys oli myös synkkää. Toimittajia kuoli tiuhaan, entinen KGB-agentti Aleksander Litvinenko oli surmattu Lontoossa Kremlin käskystä radioaktiivisella poloniumilla ja presidentti Vladimir Putinin niin kutsuttu vallan vertikaali alkoi keskittyä yhä selvemmin. Vuonna 2014 Venäjä iski Krimille ja Itä-Ukrainaan ja aloitti Ukrainan sodan.
Myös esimerkiksi entinen pääesikunnan apulaistiedustelupäällikkö, eversti (evp.) Martti J. Kari kummastelee Heinäluoman puheita.
– Venäjän sisäisen kehityksen ongelmat kyllä kerrottiin poliitikoille, mutta asiaa ei kuunneltu, hän kommentoi Twitterissä.
”Maan tapa”
Eero Heinäluoma torjuu haastattelussa väitteet Venäjä-kritiikin esittäjien hiljentämisestä. Hänen mukaansa näin ei tapahtunut ja nyt nähdään paljon ”jälkirationalisointia”, jossa jotkut ”nostavat itseään arvostelemalla muita”.
Veli Pekka Tynkkynen sanoo tähän, että Heinäluoman piti vielä viime vuonna Tynkkysen esittämää Venäjän ja Rosatomin kritiikkiä ”tunteellisena”.
– Siinä Heinäluoma on oikeassa, että tämä oli pitkälle yleiseurooppalainen lähestymistapa venäjään. Saksa edellä, Tynkkynen toteaa Heinäluoman arvioista.
Hän jatkaa, että pääministeri Sanna Marinin (sd.) taannoinen anteeksipyyntö Virolle ja muille Baltian maille siitä, ettei heitä kuunneltu tarkemmin, oli kritiikki sekä oman puolueen, että Saksan linjaa kohtaan.
Historioitsija ja kirjailija, filosofian tohtori Riku Keski-Rauska ei hänkään niele Eero Heinäluoman puheita. Hän syyttää pitkän linjan poliitikon ulkoistavan itsensä turvallisuuspoliittisesta päätöksenteosta.
– Joskus olisi vain hyvä myöntää virheensä eikä piiloutua massan taakse. Itse asiassa tässä kohdataan se sama ilmiö, joka tuli tutuksi YYA-vuosien jälkeen. Kukaan ei ole yksilönä vastuussa eikä kenenkään ei tarvitse tehdä tilitystä itsensä kanssa, koska ”olihan siellä muitakin”, Keski-Rauska tviittaa.
Hän jatkaa tämän olevan jälleen ”maan tapa”.
– Taas käy niin, että marginaaliin jäänyt oppositio vaietaan kuoliaaksi. Eivät oikeaan osuneet varoitukset Venäjän kehityksestä tulleet tyhjästä tai perustuneet arvailuihin.
Riku Keski-Rauska huomauttaa esimerkiksi kokoomuksen nykyisen varapuheenjohtaja Elina Valtosen ja diplomaatti Alpo Rusin puheista.
– Tulivatko varoitukset siis vääristä osoitteista? Onko todellakin niin, että enemmän on merkitystä sillä, kuka puhuu kuin sillä, mitä puhuu? Massan mukana kulkeminen on huono peruste väärälle politiikalle. Vielä huonommin sillä voi perustella kriittisen ajattelun puuttumista.
Keski-Rauska nostaa esimerkkinä esiin Eero Heinäluoman heinäkuussa 2016 esittämiä kommentteja Suomen ulkopolitiikasta. Tuolloin Heinäluoma totesi HS:n mukaan Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan militarisoituvan ja sanoi, että ”puheet ovat aika lähellä sotaan valmistautuvan maan retoriikkaa”. Nato-jäsenyyttä koskevan keskustelun hän arvioi olleen jo jonkin aikaa ylikierroksilla.
– Pitää muistaa, että Nato on sotilasliitto. Kun räätälin kanssa keskustelee, niin silloin puhutaan vaatteista. Suutarin kanssa puhutaan kengistä. Sotilasliitosta puhuttaessa puhutaan sotilaallisista ratkaisuista. Ja todellinen rauha vaatii kuitenkin diplomatiaa ja vuoropuhelua, Heinäluoma muun muassa totesi.
Tässä vaiheessa Venäjä oli sotinut Ukrainassa jo kahden ja puolen vuoden ajan ja aloittanut sotilaallisen väliintulon Syyriassa.
Eero Heinäluoma kuitenkin myös kertoi, että viime aikoina on nähty merkkejä siitä, että Venäjän ja lännen välisissä suhteissa voisi olla näkyvissä jonkinlaista lientymistä.
– Suomessa ei tätä jostain syystä ole juuri havaittu, Heinäluoma arvosteli tuolloin.
Lähihistorian läpikäyntiä toivoisi lisää. @EeroHeinaluoma'n väitteistä ja oletuksista:
– "taloudellinen yhteistyö luo keskinäisriippuvuutta, toimii rauhan hyväksi ja pakottaa dialogiin." #Venäjä'ä juurikin EI pakotettu dialogiin, vaan 🇷🇺 saneli ehdot.https://t.co/BRdOLv9YYA— Veli-Pekka Tynkkynen 🇫🇮 🇪🇺 🇺🇦 (@VPTynkkynen) October 5, 2022
Heinäluoma ulkoistaa aika hienosti itsensä #turpo päätöksenteosta. Käyttämällä ilmaisuja "Suomen toimineen", "ennustettiin", seurasimme "yleiseurooppalaista linjaa". Myös @jussi_hallaaho videoklipin vähättely on erikoista – toki aikakaudelle tyypillistä tyyliä.
— Riku Keski-Rauska (@rikukeskirauska) October 5, 2022
Maan tapa jälleen kerran.
Taas käy niin, että marginaaliin jäänyt oppositio vaietaan kuoliaaksi. Eivät oikeaan osuneet varoitukset Venäjän kehityksestä tulleet tyhjästä tai perustuneet arvailuihin. Mm. @RusiAlpo, @elinavaltonen ym. varoittivat useaan otteeseen Venäjästä.
— Riku Keski-Rauska (@rikukeskirauska) October 5, 2022
— Riku Keski-Rauska (@rikukeskirauska) October 5, 2022
Venäjän sisäisen kehityksen ongelmat kyllä kerrottiin poliitikoille, mutta asiaa ei kuunneltu
— Martti J Kari (@maraj60) October 5, 2022
Siinä Heinäluoma on oikeassa, että tämä oli pitkälle yleiseurooppalainen lähestymistapa venäjään. Saksa edellä. Pääministerin taannoinen anteeksipyyntö #Viro'lle – meidän olisi pitänyt kuunnella teitä tarkemmin – oli kritiikki sekä oman puolueen että 🇩🇪 linjaa kohtaan.
— Veli-Pekka Tynkkynen 🇫🇮 🇪🇺 🇺🇦 (@VPTynkkynen) October 5, 2022
