Verkkouutiset

Opiskelijoita Jyväskylän yliopiston kirjastossa. / LEHTIKUVA / TOMMI ANTTONEN

Edistääkö turvallinen tila tiedettä?

Tutkijan mukaan kaikkien ideoiden ja näkemysten pitää olla yhtäläisesti haastettavissa.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Niin kutsutut turvalliset tilat yliopistolla eivät välttämättä edistä tieteellistä ajattelua – paremminkin päinvastoin.

Jos tieteen tehtäväksi katsotaan uuden, toden tiedon löytäminen, pitäisi kampusten tarjota opiskelijoilleen nimenomaan “vaarallisia” tiloja, koska se on mielen arvartumisen edellytys.

Tämä ja monta muuta kiinnostavaa näkökulmaa nousi esiin Tieteiden Talolla seminaarissa, jonka nimi oli ”Vaikeat aiheet koulutuksessa”. Paikalla oli sekä tutkijoita että opettajia niin yliopistoista kuin kouluistakin.

Keskustelua herätti erityisesti dogmatiikan yliopistonlehtori Olli-Pekka Vainion puheenvuoro. Vainio on työssään tutkinut muun muassa erimielisyyden yhteiskunnallisia hyötyjä.

Turvallisilla tiloilla on useita määritelmiä, mutta useimmin niillä tarkoitetaan luokkahuonetta tai luentosalia, jossa kaikkien tilan käyttäjien edellytetään tietoisesti edistävän ihmisten osallisuutta ja yhdenvertaisuutta.

– En suinkaan ole kategorisesti ”turvallisia tiloja” vastaan, jos niillä tarkoitetaan käytänteitä, joiden avulla opiskelijat kokevat mahdolliseksi käydä julkista keskustelua vaikeista aiheista ilman pelkoa leimatuksi tulemisesta. Mutta jos turvallisia tiloja käytetään eristämään jotkut filosofiat tai ajattelutavat kritiikiltä, silloin meillä on ongelma, Olli-Pekka Vainio tarkentaa.

– Kaikkien ideoiden ja näkemysten pitää olla yhtäläisesti haastettavissa, Vainio jatkaa.

Olli-Pekka Vainio on työskennellyt vuosia tutkijana myös Yhdysvalloissa, jonka opinahjoissa poliittisen korrektiuden vaatimukset ovat usein tiukkoja ja johtaneet muunmuassa irtisanomisiin.

– Ongelma on siinä, että sallitun ja kielletyn puheen rajat vaihtuvat sen mukaan mistä tuuli puhaltaa. Pahimmissa tapauksissa tämä on johtanut työntekijöiden vainoamiseen ja painostukseen, jopa potkuihin, yliopistonlehtori toteaa.

Toisaalta juuri USA:sta on noussut vastaliikekin. Vainio viittaa esimerkiksi Chicagon yliopiston johdon muutaman vuoden takaiseen julkilausumaan, joka vaati ajattelun ja puheen vapauden vaalimista senkin uhalla, että jollekulle tulee ”epämiellyttävä olo”. Tähän mennessä lähes sata muuta amerikkalaisyliopistoa on allekirjoittanut julistuksen.

Vainio kehottaakin pohtimaan, ketkä oikeastaan kuuluvat vähemmistöihin, ketkä enemmistöihin, ja kuka käyttää minkäkinlaista valtaa.

– Usein ajatellaan vaikkapa professorin olevan valta-asemassa nuoreen opiskelijaan nähden. Toisaalta tiedämme, että joukko 20-vuotiaita voi saada erotettua professorin, jonka näkemyksistä eivät pidä. Kuka siis on altavastaaja?

Aroista aiheista kokonainen hanke

Tieteiden Talon seminaarin taustavoimana ja järjestäjänä on ”Education, self-censorship, and the freedom to discuss difficult ideas” -niminen hanke. Hankkeen parissa työskentelevät tutkijat Jenni Marjokorpi ja Mikko Puustinen kertovat, että suunnitteilla on ainakin kirja, jonka tekijöiksi toivotaan kasvatustieteilijöiden lisäksi muidenkin alojen edustajia.

Marjokorpi ja Puustinen ovat selvittäneet kyselytutkimuksella Helsingin yliopiston keskusteluilmapiiriä. Kyselyyn vastasi 210 opiskelijaa. Vastaajista moni koki, että joitakin aiheita – kuten sukupuolta tai etnisyyttä – ei uskalleta keskusteluissa käsitellä esimerkiksi siksi, että aiheen esiin nostamalla voi tulla leimatuksi.

Seminaariyleisön kommenteissa toivottiin tutkimusta, joka kattaisi useampia suomalaisia yliopistoja ja myös henkilökuntaa opiskelijoiden lisäksi. Esiin nousi myös kysymys, löytyykö tämän päivän aroissa aiheissa tai niiden esiin ottamisen ongelmissa yhtäläisyyksiä vuosikymmenten takaiseen, niin sanottuun taistolaiseen ilmapiiriin yliopistoissa.

Moni yliopistotutkija kertoo kahdenkeskisissä keskusteluissa, että konservatiivisina pidettyjä filosofioita, tutkimusasetelmia tai -kysymyksiä ei kampuksilla hyväksytä, mistä kärsii sekä tiede että työpaikan ilmapiiri. Tämä ei liene yllätys, kuten ei sekään, että julkisesti, saati omalla nimellä tätä ei haluta sanoa. Ei edes vaikeita aiheita käsittelevän seminaarin yhteydessä.

 

KIRJOITTAJA: MAI ALLO

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Uusimmat
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Opi sukeltamaan, ajattele kuin valkohai!

Suositut sukelluskurssit kokeneiden ammattilaisten johdolla. Verkkokaupassamme voit räätälöidä itsellesi sopivan paketin.
Tarjous

MUISTA LOGO!

Oy Sarin sukellus Ab
Roihupellon maauimala, Niinistö

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)