Suomi velkaantuu vielä paljon enemmän kuin aiemmin ajateltiin. Se luo pääministeri Petteri Orpon (kok.) mukaan painetta sopeutustoimiin, jotka vaikuttavat heti ensi vuoden aikana. Vaikka verotustakin tarkastellaan, painottuvat toimet pääministerin puheiden perusteella uusiin leikkauksiin.
Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) avasi jo poikkeuksellisia toimia Kauppalehden haastattelussa. Purran mukaan kehysriihessä on löydettävä sadoilla miljoonilla säästöjä tai veronkorotuksia. Niiden yksityiskohtia tai tarkkoja lukuja Purra kieltäytyi avaamasta. Petteri Orpo on samoilla linjoilla. Vaitonaisuudessa on kyse liikkumavarasta.
Verkkouutisten tietojen mukaan hallituspuolueiden poliitikkoja on kehoteltu taajaan olemaan kommentoimatta yksittäisiä taloustoimia suuntaan tai toiseen. Vaarana on julkinen huutokauppa ja keinovalikoiman kapeneminen jo ennakkoon.
– Lähtisin liikkeelle isosta kuvasta. Meillä on velvollisuus katsoa kaikki menot läpi, ja onko siellä jotain, mistä me voimme säästää heti ensi vuonna, Orpo sanoo Verkkouutisten haastattelussa.
Tulojen pieneneminen ja menojen kasvu merkitsevät Petteri Orpon mukaan sitä, että ensi vuoden budjetti on käytävä jälleen läpi tiheällä kammalla.
Pääministeri korostaa, että vaikka uusia toimia tullaankin nyt tekemään, pysyvät aiemmat periaatteet. Hallitusohjelman ”ytimestä” sopeutuksia halutaan välttää.
– Työllisyys, kasvu, turvallisuus ja osaaminen. Niitä pyritään koko ajan suojaamaan.
Vaikka mahdollisia säästöjen kohteita ei hallituksesta suostutakaan avaamaan, on silti pakko kysyä, missä pääministeri mahdollisesti näkisi leikattavaa.
– Minä en ota siihen kantaa nyt. Helpointa on kuitenkin aina aloittaa niistä rahoista, joita ei vielä ole jaettu, Petteri Orpo muotoilee.
Tästä ei tingitä
Valtiovarainministeriö arvioi valtiontalouden alijäämän oleva ensi vuonna 12,9 miljardia euroa. Arvioon eivät siis vielä kuulu mitkään mahdolliset uudet toimet, joita huhtikuun kehysriihessä sorvataan. Esityksiä povatuista säästöistä ja veronkorotuksista on pohdittu kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Matias Marttisen vetämässä työryhmässä. Sen työtä on kuvattu Verkkouutisille hallituslähteistä luottavaiseen sävyyn. Tarvittavien toimien vakuutetaan kyllä löytyvän. Toistaiseksi henki on lähteiden mukaan pysynyt hyvänä.
Pääministeri Petteri Orpo painottaa, ettei kyse ole helposta tehtävästä.
– Jokainen joutuu tinkimään jostain periaatteistaan ja tulemaan vastaan.
Tietyissä raameissa hallitus aikoo kuitenkin pysyä.
Orpon mukaan hallitus on ensinnäkin sitoutunut siihen, että menokehystä ei rikota. Hyvinvointialueiden ennakoitua pahemmat alijäämät ja kuntien heikentynyt taloustilanne merkitsevät arviolta noin vajaan miljardin euron lisämenoja. Tämä merkitsee itsessään samansuuruista leikkaustarvetta muualla kehyksen sisällä.
EU:n finanssipolitiikan säännöistä aiotaan myös pitää kiinni. Tällä tarkoitetaan, ettei kolmen prosentin alijäämätavoite ylittyisi. Tälle vuodelle on ennustettu kolmen ja puolen prosentin alijäämää. Tavoitteesta lipeäminen merkitsee lopulta joutumista EU:n liiallisen alijäämän menettelyyn. Tätä hallitus haluaa välttää tämän vuoden toimilla.
Kolmas asia, josta ei Orpon mukaan tingitä on hallitusohjelmaan kirjattu alijäämätavoite. Sen on laskettu vaativan hallituskaudella noin 10 miljardin euron toimia. Kolmella miljardilla sopeutusta pitäisi löytyä jo tässä kehysriihessä. Tehtävää on siis reippaasti – ja sen myöntää pääministerikin.
– Mutta verotkin käydään läpi. Siitä pidetään kiinni, että kokonaisveroaste ei nouse. Tästä ei oikeastaan ole edes riskiä, koska kokonaisveroasteemme laskee nyt ilman päätöksiä. Veropohja heikkenee ja me voimme jonkin verran kiristää veroja ilman, että se nousee, Orpo selvittää.
– Sen voin kuitenkin sanoa, että työtä ja yrittämistä me emme saa lyödä korville. Koko hallitusohjelma on rakennettu niin, että me saisimme Suomeen lisää työtä, yrittäjyyttä ja investointeja, hän jatkaa.
Pääministerin mukaan ansiotulojen tai yrittämisen verojen korottaminen olisi tässä suorastaan typerää.
Vaikka Petteri Orpo ei suostukaan puhumaan siitä, mitä tulevat taloustoimet tarkalleen pitävän sisällään, voi hänen listaamistaan reunaehdoista päätellä paljon.
– Se tarkoittaa sitä, että leikkausten tekeminen tulee olemaan todella vaikeaa ja kovaa, koska hallituksen prioriteetteja pyritään rajaamaan ulos, Orpo toteaa.
Hän mainitsee esimerkkeinä puolustuksen ja turvallisuuden sekä perusopetuksen ja tutkimuksen suojelun.
– Tämä vie jo leikkausten suunnan jonnekin, Orpo suostuu sanomaan.
90-luvun leikkauslistat esiin?
Työ- ja elinkeinoministeriön entinen kansliapäällikkö Erkki Virtanen toivoi hiljattain Verkkouutisten haastattelussa 1990-luvun laman leikkauslistojen esiin kaivamista. Virtanen tuli aikanaan tunnetuksi edesmenneen Raimo Sailaksen kanssa laatimistaan listoista. Virtanen tivasi, valmisteleeko kukaan enää nykyisin mitään vastaavaa, ja arvosteli nykypäättäjiä kovin sanoin toimettomuudesta talouden suhteen.
Pitkän linjan ekonomisti Lauri Uotila esitti puolestaan viime viikolla, että Suomessa olisi yksinkertaisesti lisättävä erilaisten etuuksien harkinnanvaraisuutta. Hän heitti esimerkkitoimena lapsilisien poistamisen hyvätuloisimmalta kolmannekselta väestöstä. Uotila lähtisi myös korottamaan eläkeikää.
Miltä talousveteraanien puheet kuulostavat pääministeristä?
– Me olemme nyt tilanteessa, jossa meillä ei ole enää varaa kaikkeen siihen, mitä yhteiskunta tekee. Meidän on tarkasteltava myös asioita, jotka ovat aiemmin olleet pyhiä. Pelkkä juustohöylä ei enää ole ratkaisu. Meidän on katsottava rakenteita. Ottamatta harkinnanvaraisuuteen ja näihin esimerkkeihin kantaa, olen siis siinä mielessä samaa mieltä, Petteri Orpo vastaa.
Orpo jatkaa ykskantaan, että julkinen sektori on paisunut ja sitä on pienennettävä. Perusasioista pitäisi hänen mukaansa pystyä samalla pitämään kiinni.
– Koulutus, terveys, heikoista huolehtiminen, infra. Nehän murenevat. Siksi on tarkasteltava vähemmän tärkeitä asioita ja mietittävä, mistä voimme luopua, että se tärkeä hyvinvointiyhteiskunnan ydin saadaan turvattua.
– Ihmiset haluavat lapsilleen koulutuksen, he haluavat päästä lääkäriin, he haluavat, että vanhuksista huolehditaan ja että täällä on turvallista.
Muusta pitäisi Petteri Orpon mukaan pystyä nykyisessä taloustilanteessa käymään keskustelua.
– Sen vaan huomaa sitten, kun mennään yksityiskohtiin, että jokaiselle lain ja palvelun muutokselle löytyy suuriääninen joukko, joka sitä vastustaa.
– Kaikki haluavat, että sopeutetaan taloutta – mutta ei minulta itseltäni. Kaikki haluavat, että puretaan ylimääräisiä normeja – mutta ei niitä minulle tärkeitä. Hallituksella on nyt velvollisuus käydä näitä asioita läpi ja uskaltaa tehdä esityksiä, vaikka niistä suututaan.
Kestääkö hallituksen liima näin kovalta kuulostavan talouden linjan?
– Periaatteissa ollaan hyvin yksimielisiä. On selvää, että kaikkia varmasti huolestuttaa, mitä me joudumme tekemään, ja kaikki myös ymmärtävät tämän kokonaisuuden vaikeuden. Toistaiseksi kaikki ovat sitoutuneet siihen, että näin me teemme. Varmaa on, että käydään koviakin keskusteluja, kun satojen miljoonien leikkauspäätöksiä tehdään eri puolille yhteiskuntaa, Petteri Orpo vastaa.