Edelliset 12 kuukautta ovat olleet globaalisti ennätyksellisen lämpimiä, kertoo Ilmatieteen laitos.
Copernicus-ilmastopalvelun mukaan toukokuu 2024 oli mittaushistorian lämpimin toukokuu maailmanlaajuisesti tarkasteltuna. Maapallon keskimääräinen pintalämpötila oli toukokuussa 0,65 astetta ilmastollisen vertailukauden eli vuosien 1991 – 2020 keskiarvoa korkeampi.
Maapallon keskilämpötila edeltävän 12 kuukauden aikana eli kesäkuusta 2023 toukokuuhun 2024 oli ennätyksellisesti 0,75 astetta korkeampi kuin ilmastollisen vertailukauden keskiarvo ja 1,63 astetta lämpimämpi kuin esiteollisen ajan keskiarvo.
– Kulunut talvikausi Suomessa tuntui monesta pitkältä ja kylmältä. Ilmatieteen laitoksen tutkimuksen mukaan lokakuusta 2023 tammikuuhun 2024 ulottuva neljän kuukauden ajanjakso olikin Pohjois-Euroopassa selvästi tavallista kylmempi. Kontrasti ympäröiviin alueisiin oli kuitenkin suuri, koska samaan aikaan maapallo keskimäärin ja pohjoinen pallonpuolisko olivat ennätyslämpimiä, toimialajohtaja Hannele Korhonen sanoo tiedotteessa.
– Ilmastonmuutosta ei kuitenkaan ole peruttu Suomessakaan. Ilmatieteen laitoksen ylläpitämistä ilmastotilastoista selviää, että Suomi lämpenee globaalia keskiarvoa nopeammin pitkän ajan keskiarvoja tarkasteltaessa, hän jatkaa.
Maapallon vuosittainen lämpöennätys rikotaan Ilmatieteen laitoksen mukaan todennäköisesti seuraavan viiden vuoden aikana.
Esimerkiksi Helsingin Kaisaniemessä toukokuun keskilämpötila oli 13,8 astetta. Kuukausi oli noin 1,8 astetta lämpimämpi kuin se olisi ollut ilman ilmastonmuutoksen vaikutusta. Todennäköisyys näin lämpimälle toukokuulle on Ilmatieteen laitoksen mukaan nykyilmastossa kymmenkertainen verrattuna tilanteeseen, jossa ilmastonmuutosta ei olisi.
– Huolimatta muista käynnistä olevista kriiseistä keskeinen tulevaisuuttamme muuttava kriisi eli ilmastonmuutos haittavaikutuksineen etenee edelleen. Olemme taas rikkoneet uusia negatiivisia ilmastoennätyksiä sekä globaalisti että paikallisesti, Ilmatieteen laitoksen pääjohtaja Petteri Taalas sanoo.
– Rikkaimmat maat ovat edenneet ilmastonmuutoksen torjunnassa, mutta kaikkien G20-maiden ilmastotoimien kunnianhimotaso ei ole johtamassa 1,5 asteen tavoitteen toteutumiseen. G7-maat, mukaan lukien EU-maat, ovat tehneet 1,5 asteen mukaisia sitoumuksia. Nämä maat vastaavat noin kolmanneksesta maailman päästöistä, kun taas loput G20-maista noin puolesta.