Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on jälleen uhannut vedota harvoin käytettyyn 1800-luvun lakiin lähettääkseen armeijan Minnesotan osavaltiossa sijaitsevaan Minneapolisiin, missä tuhannet ihmiset jatkavat protestointiaan Yhdysvaltain maahanmuutto- ja tulliviranomaisia (ICE) vastaan, uutisoivat kansainväliset mediat.
Mielenosoitukset ovat kiihtyneet sen jälkeen, kun viraston työntekijä ampui kuoliaaksi 37-vuotiaan mielenosoittajan viime viikolla. Tällä viikolla liittovaltion lainvalvontaviranomaiset ampuivat miestä jalkaan Minneapolisissa. Liittovaltion viranomaisten mukaan teko oli itsepuolustus.
Truth Social -sivustolla julkaisemassaan viestissä Trump sanoi, että jos Minnesotan ”korruptoituneet poliitikot” eivät noudata lakia ja estä ”ammattimaisia agitaattoreita ja kapinallisia” hyökkäämästä ICEn työtään tekevien viranomaisten kimppuun, Trump aikoo ottaa käyttöön kapinalain.
Vuoden 1807 kapinalaki antaa presidentille valtuudet käyttää aktiivipalveluksessa olevia sotilashenkilöitä lainvalvontatehtävien suorittamiseen Yhdysvaltojen rajojen sisällä.
Trumpin mukaan kapinalain avulla hän ”lopettaisi nopeasti” Minnesotan osavaltiossa tapahtuvan ”farssin”.
Yhdysvaltain presidentit voivat vedota vuoden 1807 lakiin, jos he katsovat, että ”laittomat esteet, liittoutumat, kokoontumiset tai kapina hallitusta vastaan” estävät Yhdysvaltain lain täytäntöönpanon.
Kun laki on otettu käyttöön, joukoille voidaan antaa erilaisia tehtäviä, levottomuuksien tukahduttamisesta ja oikeuden määräysten täytäntöönpanosta maahanmuuttajien pidättämiseen ja säilöönottoon. Joukkoihin kuuluu kansalliskaarti, Yhdysvaltain armeijan reservi, jota on perinteisesti käytetty kotimaassa sattuneissa hätätilanteissa, esimerkiksi luonnonkatastrofeissa.
Kapinalaki on kirjoitettu laveasti, eikä sisällä juurikaan erityisiä ohjeita siitä, miten ja milloin valtuuksia voidaan käyttää. Se antaa presidentille laajan harkintavallan päättää, milloin sotilashenkilöstöä mobilisoidaan kotimaisiin operaatioihin.
Kapinalakia on käytetty useita kertoja Yhdysvaltojen historiassa.
Presidentti Abraham Lincoln käytti sitä, kun etelävaltiot kapinoivat Yhdysvaltain sisällissodan aikana (1861-65). Sisällissodan jälkeen presidentti Ulysses S. Grant käytti sitä Ku Klux Klan -järjestön väkivalta-aaltoa vastaan.
Presidentti Dwight D. Eisenhower käytti lakia vuonna 1957, jotta Yhdysvaltain armeija saattaisi mustia oppilaita heidän kouluunsa Little Rockissa, Arkansasissa, sen jälkeen, kun osavaltion kuvernööri kieltäytyi noudattamasta liittovaltion rotuerottelun purkamista koskevaa määräystä.
Edellisen kerran kapinalakia on käytetty vuonna 1992, kun Los Angelesissa puhkesi laajoja mellakoita sen jälkeen, kun neljä valkoista poliisia oli vapautettu mustan miehen pahoinpitelystä. Silloinen presidentti George H.W. Bush lähetti paikalle aktiivipalveluksessa olevia merijalkaväen ja armeijan jäseniä sekä kansalliskaartin joukkoja.
