Nordean pääanalyytikko Jan von Gerich uskoo, että Yhdysvallat ja Euroopan unioni pääsevät sopuun tulleista.
Vielä loppuviikosta vaikutti siltä, että Yhdysvallat ja Euroopan unioni olisivat pääsemässä sopuun siitä, mille tasolle tullit asettuvat. Kymmenen prosentin perustulleja olisi vonut kuvailla pienimuotoiseksi torjuntavoitoksi EU:lle. Toimialakohtaisesti voidaan saada neuvoteltua myös parempia ehtoja.
– Markkinoilla suhtaudutaan tilanteeseen optimistisesti. Pääosin tämän viikon osalta on menty positiivisella uralla. Mitään suurta yllättävää ei ole tapahtunut, von Gerich kommentoi neuvotteluja loppuviikosta Verkkouutisille.
Sitten Yhdysvaltojen presidentti Donald Trump alkoi lähettämään kirjeitä kauppakumppaneilleen. Brasilia uhkaa 50 prosentin tullit, Kanadaa 35 prosentin tullit ja EU:ta 30 prosentin tullit. Tullit astuvat voimaan elokuun alussa, jos sopimukseen ei sitä ennen päästä.
Trumpin kirjeessä vaadittiin Yhdysvalloille täysi pääsy EU:n markkinoille ilman tulleja. Kirjeen mukaan tullein tavoitteena on EU:n ja Yhdysvaltojen kauppavajeen tasapainottaminen.
– Uskon, että uhka 30 prosentin tulleista tuo painetta neuvotteluille. Kirjeessä ei kuitenkaan tuoda esiin sitä, että neuvottelut olisivat kaatuneet, von Gerich sanoo.
Hän ei usko, että on yhtä yksittäistä syytä, miksi neuvottelutulokseen ei vielä päästy. Tulleilla uhkaaminen on Trumpin neuvottelutaktiikkaa.
– Hän sanoi aiemmalla kaudellaan, että ”tullit” on hänen mielestään maailman kaunein sana. Tullit tai niillä uhkaaminen on ollut Yhdysvaltain hallinnon ratkaisu kaikissa vaikeissa kysymyksissä. Trump näkee, etteivät maailman talouden pelisäännöt ole reilut ja muut maat sortavat Yhdysvaltoja, von Gerich sanoo.
Parempi laiha sopu kuin lihava riita
Jan von Gerich ei ole menettänyt toivoaan siitä, että Yhdysvallat ja EU eivät pääsisi sopuun, jossa olisi kymmenen prosentin perustullit. Se olisi hyvä neuvottelutulos.
– Ne tiedot, joita neuvotteluista on tihkunut ja EU pääsisi kymmenen prosentin yleistulleihin olisi voitto EU:lle. Jos olemme lähellä sopimusta, niin ei kannata uskoa, että neuvotteluasema olisi täysin muuttunut, von Gerich sanoo.
– Vaikka uhka on kymmenen prosenttia niin se, ei tarkoita, että kymmenen prosenttia olisi yhtään sen mahdottomampi lopputulos kuin viime viikollakaan.
Kymmenen prosentin yleistullit eivät vaikuttaisi Nordean eikä Suomen Pankin ennusteeseen. Se on tullitaso, joka on valtaosassa ennusteissa sisällä. 20 prosenttia olisi taso, joka toisi jo laskua ennusteisiin ja 30 prosenttia leikkaisi Suomen ja EU:n kasvusta selkeästi.
– Kymmenen prosenttia olisi hyvä tulos ja jos joihinkin tärkeisiin sektorikohtaisiin tulleihin, saadaan myönnytyksiä, niin yllätys voi olla positiivinenkin.
Autoteollisuus on yksi toimialoista, joiden kohdalla hyvä toimialakohtainen diili voisi kohentaa koko euroalueen ennustetta.
Von Gerichin mukaan on kuitenkin positiivista, että neuvottelut jatkuvat ja olisi tärkeä päästä sopimukseen Yhdysvaltojen kanssa. Hänen mukaansa EU:n kannattaa myös tinkiä jostain tavoitteistaan, jotta sopimukseen voitaisiin päästä.
– Tiedetään kuitenkin, että nokittelulinja johtaa helposti kierteeseen, jossa on vain ja ainoastaan häviäjiä. Millä hinnalla hyvänsä ei sopimukseen kannata ryhtyä, mutta kyllä sitä kannattaa ehdottomasti tavoitella. EU on tehnyt myönnytyksiä, mutta neuvottelutulos on varsin hyvä, von Gerich sanoo.
– Jos EU olisi laittanut kovan kovaa vastaan ja olisi lopettanut kaiken yhteistyön Yhdysvaltojen kanssa, niin Yhdysvaltojen talous olisi myös kärsinyt. Kuinka iso lohtu olisi ollut se, että molemmat vajoaisivat taantumaan ja joutuisimme kärsimään myös itse. EU on ollut kypsä osapuoli ja sopimusratkaisulla päästään tämän Yhdysvaltain hallinnon kanssa parempaan lopputulokseen kuin kovalla linjalla, jossa ei ole valmiutta tehdä myönnytyksiä.