Demarit eivät halua tehdä päätöksiä sopeutustoimista ensi vaalikaudelle, koska he pelkäävät joutuvansa oppositioon. Sen vuoksi he yrittävät vierittää vastuun tulevan hallituksen niskaan.
SDP:n puoluesihteerin Reijo Paanasen mukaan SDP:n kanta valtiontalouden sopeutustoimien jaksottamiseen on, että istuva hallitus ei voi tehdä päätöksiä seuraavan hallituksen puolesta. Paanasen mukaan SDP:n sisällä ei ole erimielisyyttä asiasta.
– Kukaan meistä demareista ei ole esittänyt, että tämä hallitus tekisi päätökset seuraavan hallituksen puolesta, Paananen sanoi viime viikon perjantaina Verkkouutisille.
Helsingin Sanomille Paananen toisti näkemyksensä samana iltana ja tähdensi, että SDP:ssä on vain yksi linja.
– Sopeutusten jaksottaminen on ihan eri asia kuin yksityiskohtaisten päätösten tekeminen, Paananen selvitti Helsingin Sanomille.
Tuohon lauseeseen kiteytyy SDP:n linjan ydin: SDP on jaksottamisen kannalla, mutta puolue ei ole valmis päättämään konkreettisista sopeutustoimista kuin korkeintaan kuluvalle vaalikaudelle eli käytännössä ensi vuodeksi. SDP ei siis kiistä sopeutustarpeen määrää (tällä hetkellä kolme miljardia euroa), mutta ei ole valmis tekemään ensi vaalikaudelle ulottuvia päätöksiä.
SDP perustelee näkemystään demokratialla. Puhemies Eero Heinäluoma (sd.) sanoi Ylen Ykkösaamussa toissa viikon lauantaina, että jaksottamisessa tulee vastaan demokratiaongelma: kuinka paljon tämä hallitus voi päättää seuraavien budjeteista? Heti maanantaina SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jouni Backman kääntyi samalle kannalle. Perusteet olivat samoja, joita Paananen käytti myöhemmin samalla viikolla: ei ole oikein, että istuva hallitus tekee sitoumuksia seuraavan hallituksen päänmenoksi. Lisäksi Backman korosti olevansa ”ihan eri linjoilla kuin pääministeri”.
Urpilaisen vai Rinteen linja?
Pääministeri Jyrki Katainen (kok.) on painottanut muun muassa valtiopäivien avauskeskustelussa, että mikäli kolmen miljardin euron sopeutustoimet jaksotetaan, niin päätöksissä täytyy olla konkreettinen sisältö myös tulevien vuosien osalta. Tätä painotti myös valtiovarainministeriön valtiosihteerin Martti Hetemäen johtama talousasiantuntijoiden ryhmä. Asiantuntijaryhmä esitti viime viikon torstaina, että sopeutustoimet voidaan jaksottaa kolmelle vuodelle, mutta toimista pitää kuitenkin päättää maaliskuun kehysriihessä.
Tähän SDP ei Paanasen mukaan ole valmis. Entä mitä mieltä asiasta on valtiovarainministeri Jutta Urpilainen, SDP:n puheenjohtaja? Urpilainen ei ole kertonut suoraan näkemystään. Vaikka hän aloitti keskustelun velkaantumisen taittamisaikataulusta, hän ei ole sanonut, että päätökset sopeutustoimista pitäisi tehdä tällä vaalikaudella. Helsingin Sanomille Urpilainen sanoi viime perjantaina, että hän ei lähtisi kyseenalaistamaan Hetemäen ryhmän laajaa asiantuntijoiden mielipidettä.
Puoluesihteeri Paananen väittää, että SDP:ssä on vain yksi linja. Puhuuko hän myös Urpilaisen suulla vai pakotetaanko Urpilainen puolueen linjalle? Vai käyttääkö Paananen kenties Urpilaisen haastaneen Antti Rinteen ääntä? Pitkän uran SAK:ssa tehnyt Paananenhan ei ollut Urpilaisen ehdokas puoluesihteeriksi.
Onko Urpilaisen linja sama kuin Kataisen linja, eli se, että sopeutustoimista on päätettävä tällä vaalikaudella, vaikka osa niistä tulisi voimaan vasta ensi vaalikaudella? Vai onko Urpilaisen linja sama kuin SDP:n julkisuudessa esillä ollut linja, että istuva hallitus ei voi tehdä seuraavan hallituksen puolesta päätöksiä?
On hyvä huomata, että Hetemäen asiantuntijaryhmä kanta sopeutustoimien jaksottamiseen oli ehdollinen: Hetemäki sanoi, että sopeutustoimien jaksotus on ”ok” edellyttäen, että sopeutustoimista päätetään koko kolmen miljardin osalta maaliskuun kehysriihessä, lakiesitykset hyväksytään kuluvan vaalikauden aikana ja lisäksi hallituksen rakennepoliittinen ohjelma toteutetaan määrätietoisesti ja etupainotteisesti.
Miksi Hetemäen ryhmän esitys ei demareille kelpaa, mutta siitä huolimatta puolue haluaa opposition siunaavan sopeutuksen tarpeen ja aikataulun? Jos käy niin, että demarit ovat ensi vaalikaudella oppositiossa, sieltä käsin on epäuskottavaa kritisoida itse hallituksessa tehtyjä päätöksiä sopeutustoimista. Demareiden tavoitteena on siis, että hallitus päättäisi ainoastaan tätä vaalikautta koskevista sopeutustoimista. Jotta Suomen luottoluokitus ei kuitenkaan joutuisi vaakalaudalle, oppositio pitäisi saada sitoutumaan velkaantumisen taittamiseen.
Unelmahöttöä valtiovarainministeriöstä
Hetemäen ryhmä esitti, että sopeutustoimet jaksotettaisiin kolmen seuraavan vuoden ajalle siten, että joka vuosi toteutettaisiin yhden miljardin euron säästöt.
Hetemäki kertoi asiantuntijaryhmän sopineen, että rakenteellisen työttömyyden alenemisen vaikutukset voidaan laskea osaksi sopeutusta siltä osin kuin toimet voidaan arvioida luotettavasti. Hetemäen mukaan peukalosääntö on, että yhden prosenttiyksikön aleneminen työttömyysasteessa parantaa julkisen talouden tasapainoa yhdellä miljardilla eurolla. Rakennepoliittisen ohjelman toimet rakenteellisen työttömyyden alentamiseksi arvioidaan kehysriiheen mennessä.
Suuri yllätys ei olisi, jos valtiovarainministeriö toteaisi maaliskuussa, että rakenteellisen työttömyyden alentamistoimien valmistelu on edennyt niin hyvin, että niiden voidaan arvioida alentavan rakenteellista työttömyyttä yhdellä prosenttiyksiköllä. Kun kerran tämä vastaa yhden miljardin euron sopeutusta, niin ensi vuonna ei tarvitsekaan tehdä lisäsopeutustoimia.
Valtiovarainministeriö arvioi syksyllä, että kestävyysvaje on 4,7 prosenttia bruttokansantuotteesta eli noin yhdeksän miljardia euroa. Puheena olevat kolmen miljardin euron sopeutustoimet parantaisivat julkista rahoitusasemaa vastaavalla summalla. Senkin jälkeen paikattavaa jäisi vielä kuusi miljardia euroa, mikäli rakenteellisia uudistuksia ei saada vietyä läpi tai ne eivät pure ja talouskasvua ei synny.
Vuonna 2010 valtiovarainministeriö arvioi, että kestävyysvajeen paikkaaminen edellyttäisi neljä prosentin julkisen talouden ylijäämää bruttokansantuotteesta vuoteen 2015 mennessä. Tällä hetkellä alijäämä on 3,6 prosenttia. Kurottavaa olisi siis lähes kahdeksan prosenttiyksikköä, eli peräti 15 miljardia euroa, jos talous ei tulevina vuosina palautuisikaan kasvu-uralle. Maali on liikkunut koko ajan kauemmaksi.
Hetemäen asiantuntijaryhmän sanavalinnoista kävi ilmi, että heiltä tilattiin perusteet sille, miten sopeutustoimet voitaisiin jaksottaa useammalle vuodelle. Ne saatiin, mutta tietyin ehdoin. Asiantuntijaryhmän esityksen uskottavuutta lisäisi se, jos sitä ei olisi viritetty poliittisesti.
Hetemäen asiantuntijaryhmä on rakentanut sellaisen paketin maaliskuun kehysriihtä varten, että sen voi hyvin todeta olevan unelmahöttöä. Paitsi että sopeutustoimet voidaan pitkälti lykätä seuraavalle vaalikaudelle, niin myös rakennepoliittinen ohjelma on olennaisilta osiltaan ilmassa: eläkeiän noususta ei ole varmuutta eikä suunniteltu sote-uudistus lisää palvelutuotannon tehokkuutta.
Eniten ihmetyttää, miksi virkamiehet ja ekonomistit ovat lähteneet mukaan poliittiseen teatteriin, joka asettaa kyseenalaiseksi heidän ammattikuntiensa uskottavuuden. Asiantuntijat suosittelivat jopa opposition tuen hankkimista sopeutustarpeelle ja kestävyysvajeen umpeen kuromiselle. En keksi muuta selitystä, kuin että Suomen kolmen A:n luottoluokitus on tällä menolla vaarassa.
Kirjoittaja Suvi Hautanen on Verkkouutisten ja Nykypäivän politiikan toimittaja.
