Kokoomuksen puheenjohtaja, pääministeri Petteri Orpon ja SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtmanin kohtaamisesta A-studiossa jäi elämään erityisesti yksi hetki.
Puoluejohtajat ottivat yhteen talouspolitiikasta. Lindtman sanoi muun muassa, että erityisesti hyvätuloiset ovat hyötyneet hallituksen veropäätöksistä.
Silloin Orpo kaivoi taskustaan esiin paperin, joka osoittaa, että vuonna 2027 hyvin ansaitsevat maksavat suuremman osan palkkaveroista kuin vuonna 2023, kun SDP-johtoinen Sanna Marinin hallitus lopetti.
Sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) jakoi viestipalvelu X:ssä Ylen jutun aiheesta.
Ylen analyysin mukaan todellakin näyttää siltä, että kolme suurituloisinta tulokymmenystä maksaa ensi vuonna suuremman osan ansioverojen kokonaiskertymästä kuin vuonna 2023.
– Demareiden räksytykseltä putosi pohja, Grahn-Laasonen kirjoittaa.
Orpon esittämä laskelma perustuu tulodesiileihin, eli kaikki suomalaiset on jaettu kymmeneen tuloluokkaan, joissa jokaisessa ihmisiä on yhtä paljon.
Kansanedustaja Ville Valkonen (kok.) kiinnittää huomiota siihen asiaan, että korkeatuloisin viidennes maksaa kaksi kolmasosaa ansiotuloveroista.
Hänen mukaansa Orpon esille nostama paperi osoittaa vääriksi väitteet siitä, että hyvätuloiset eivät osallistuisi yhteiskunnan rahoittamiseen tai että hyvätuloisia suosittaisiin.
– Hyvätuloiset maksavat vuonna 2027 edelleen valtaosan verotaakasta, jolla hyvinvointiyhteiskunta pidetään pystyssä. He maksavat jopa suuremman osuuden kuin vuonna 2023, eli silloin kun vasemmisto oli vallassa, Valkonen kirjoittaa X:ssä.
– Työn verotus kevenee KAIKISSA tuloluokissa. Tätä kokoomus on johdonmukaisesti hallituksessa edistänyt. 1,5 miljardin potista yli miljardin verran kevennämme pieni- ja keskituloisen työn verotusta.
Valkonen hämmästelee myös SDP:n ajatusmallia verotuksen perusperiaatteesta.
– SDP:n väite ”rikkaille antamisesta” perustuu ajatukseen, että verottamatta jätetty euro kuuluisi lähtökohtaisesti valtiolle. Edelleen pahimmillaan lisäveroeurosta menee yli puolet valtiolle.
Sen sijaan kokoomuksessa ajatellaan kansanedustajan mukaan toisin.
– Palkka kuuluu ensisijaisesti sille, joka sen työllään ansaitsee. Yli 50 prosentin marginaalivero ei ole millään mittarilla kohtuullinen.
Verotuksen kiristäminen olisi myös orastavan talouskasvun kannalta haitallista, kansanedustaja kirjoittaa.
– Jopa 4–5 miljardin veronkiristykset olisivat valtava moukari Suomen hyvinvointiin. Talouskasvua ei pidä verottaa hengiltä, vaan se pitää saada tuntumaan ja näkymään suomalaisten arjessa.