Rakennusyhtiö YIT arvioi, että Suomen datakeskusbuumi voi tuoda rakennusalalle 13–15 miljardin euron investoinnit vuoteen 2029 mennessä. Torstaina YIT:n pääomamarkkinakatsauksessa puhuneen toimitusjohtaja Heikki Vuorenmaan mukaan investointiaalto on vasta alkamassa.
Suomessa oli vuoden 2025 lopussa käytössä hieman alle 400 megawattia datakeskuskapasiteettia, mutta julkistettujen hankkeiden perusteella kapasiteetti voisi nousta yli viiteen gigawattiin.
Suomi saa tällä hetkellä poikkeuksellisen suuren osuuden Euroopan datakeskusinvestoinneista. YIT:n mukaan Suomi erottuu Euroopan houkuttelevimpana investointikohteena, sillä hankkeita rajoittavia tekijöitä on vähemmän kuin monissa muissa maissa.
Maailmanlaajuisesti kysyntä kasvaa noin 10–20 prosenttia vuodessa. Kysyntää vauhdittavat erityisesti tekoäly, pilvipalvelut ja digitalisaatio.
– Datakeskusinvestointien aalto on täällä, ja me rakennamme sitä jo nyt, Vuorenmaa totesi.
YIT arvioi, että datakeskusten rakentaminen voisi työllistää Suomessa suoraan jopa 25 000 ihmistä. Toiminnassa olevat datakeskukset voisivat puolestaan luoda noin 7 000 pysyvää työpaikkaa. Vuorenmaan mukaan työllisyysvaikutus voisi olla samaa suuruusluokkaa kuin asuntorakentamisen taantumassa vuodesta 2022 lähtien menetettyjen työpaikkojen määrä.
Vuorenmaan mukaan Suomen etuja datakeskusinvestoinneissa ovat sähkön hyvä saatavuus, vahva sähköverkko, vähäpäästöinen energiantuotanto, kaukolämpöverkot, viileä ilmasto sekä yhteiskunnan turvallisuus ja ennakoitavuus. Hän korosti kuitenkin, että sähköverkon, energiantuotannon ja muun infrastruktuurin investointien on pysyttävä datakeskusrakentamisen tahdissa.
– Rakennusalalla ei ole nähty vastaavanlaista kasvumahdollisuutta vuosikymmeniin, Vuorenmaa arvioi.
Datakeskukset voisivat YIT:n mukaan vauhdittaa myös investointeja energiantuotantoon, hukkalämmön hyödyntämiseen, energian varastointiin ja sähkönsiirtoon.
Datakeskusinvestoinnit voisivat tuoda merkittäviä hyötyjä myös pääkaupunkiseudun ulkopuolelle lisäämällä työllisyyttä ja verotuloja sekä tukemalla esimerkiksi hukkalämmön hyödyntämistä kaukolämpöverkossa. Vuorenmaan mukaan hankkeiden toteutuminen edellyttää kuitenkin riittävää tonttitarjontaa ja suotuisan investointiympäristön säilymistä.