Suomen datakeskuskapasiteetti voi kasvaa vuoteen 2030 mennessä jopa 2 800 megawattiin, arvioi Datakeskusteollisuuden toiminnanjohtaja Antti Poikola tiistaina pidetyssä mediainfossa.
Arvio perustuu ennen kaikkea kantaverkkoyhtiö Fingridin sähkönkulutusnäkymään. Poikolan mukaan Datakeskusteollisuus tulee julkaisemaan tarkemmat lukunsa ensi viikolla.
Vielä viime vuonna alan arviona oli, että datakeskusten kapasiteetti kasvaisi Suomessa noin 1 200 megawattiin vuoteen 2030 mennessä.
Viime aikoina uusia datakeskusinvestointeja on ilmoitettu runsaasti, mikä on nostanut näkymiä olennaisesti.
– Tämän vuoden investointiuutisten perusteella on aivan selvää, että luku tulee nousemaan merkittävästi, Poikola sanoo.
Suomessa on tällä hetkellä rakenteilla ainakin 23 suurta datakeskushanketta.
Viime vuoden lopulla Suomessa oli arviolta noin 368 megawattia käytössä olevaa datakeskuskapasiteettia. Keskusten koko kuitenkin vaihtelee runsaasti: Googlen Haminan datakeskus vastaa tällä hetkellä noin puolesta olemassa olevasta kapasiteetista.
Poikola huomauttaa, että sadan megawatin datakeskus tarkoittaa hieman yli miljardin euron rakennushanketta. Summa ei sisällä varsinaisia palvelimia, joiden arvo on niin ikään huomattava.
Rakentamiseen käytettävästä miljardista suurin osa menee sähköinfrastruktuuriin. Toinen suuri kokonaisuus ovat jäähdytysjärjestelmät. Lisäksi rahaa kuluu itse rakennukseen ja rakennuskomponentteihin, tonttiin ja maatöihin sekä suunnitteluun ja luvitukseen.
Poikolan mukaan miljardiluokan hanke tuo joka tapauksessa useita satoja miljoonia euroja uutta investointirahaa Suomeen. Hankkeiden kotimaisuusaste liikkuu hänen arvionsa mukaan nykyisin noin 30–50 prosentissa.
Poikola muistuttaa, että datakeskuksia rakennetaan tyypillisesti vaiheittain pitkän ajan kuluessa.
– Ensimmäisen vaiheen toteuttaminen sijaintipäätöksestä käyttöönottoon voi kestää kahdesta kuuteen vuotta, minkä jälkeen laajennuksia voidaan tehdä vielä seuraavan vuosikymmenen aikana. Tässä ei ole nyt kyseessä ihan hetken huuma, Poikola totesi.
Käytön aikana datakeskus työllistää tyypillisesti noin 50–150 omaa työntekijää ja suunnilleen saman verran ulkopuolisia työntekijöitä.
”Huikeat investointinäkymät”
Rakennusteollisuuden pääekonomisti Jouni Vihmon mukaan datakeskusten vaikutus näkyy erityisesti liike- ja toimistorakentamisen rakennusluvuissa. Rakennuslupien määrä on tällä sektorilla noussut poikkeuksellisen korkealle. Vihmo totesi mediainfossa, että nousu johtuu käytännössä datakeskuksista.
Ilman datakeskuksia uudisrakentaminen olisi edelleen selvästi laskussa.
– Tämä kertoo datakeskusten merkityksen tälle toimialalle, Vihmo sanoo.
Rakennusteollisuus arvioi, että rakentamisen osuus datakeskusten kokonaisinvestoinneista on noin 25 prosenttia.
Datakeskusrakentamisen toteuma oli viime vuonna noin 0,5 miljardia euroa. Fingridin liittymissopimuksiin perustuvassa arviossa datakeskusrakentamisen toteuma voisi olla 5–10 vuoden aikana noin 13 miljardia euroa.
– Iso kuva on tietysti se, että tämä muuttaa investointinäkymiä aivan huikeasti, Vihmo kiteyttää.
Rakennusteollisuus arvioi datakeskusrakentamisen voimakkaimman vaiheen osuvan vuosille 2027–2028.
Lyhyellä aikavälillä rakennusalalla on vielä vapaata työvoimaa, mutta pidemmällä aikavälillä osaavan työvoiman saatavuus voi muodostua pullonkaulaksi, jos datakeskusten lisäksi myös muut energia- ja teollisuusinvestoinnit toteutuvat laajasti Suomessa.
Rakennusteollisuuden mukaan ulkomaisen työvoiman osuus datakeskustyömailla vaihtelee hankkeesta riippuen: alan arvio on, että ulkomaisen työvoiman osuus on koko hankkeen rakennusvaiheen aikana ”reilu kolmannes”.
Datakeskusteollisuuden toiminnanjohtaja Antti Poikola kommentoi myös viimeaikaisten negatiivisten uutisten vaikutuksia. Kohua ovat aiheuttaneet muun muassa Googlen Pohjois-Suomessa tekemät hakkuut ennen datakeskusten ympäristöarviointien valmistumista.
– Mainehaitta on merkittävä alalle. Olemme tarttuneet siihen, miten voisimme ehkäistä näitä ongelmia. Viimeisen puolentoista kuukauden aikana ei ole ollut yhtään palaveria, jossa joku ei olisi nostanut näitä esiin.