Datakeskusteollisuuden toiminnanjohtaja Antti Poikola arvostelee hallituksen datakeskuslinjauksia poikkeuksellisen kovin sanoin. Hänen mukaansa hallituksen budjettiriihen päätös luopua datakeskusten korvaavasta verotuesta ei ollut yllätys, mutta päätös yhdessä eduskuntaan nopealla aikataululla tulevien lakihankkeiden kanssa nostaa Suomen poliittista riskiä.
– Ennen kaikkea se antaa viestin, että Suomi on varsin epäluotettava investointiympäristö, Poikola toteaa Verkkouutisille.
Korvaavassa datakeskustuessa oli kyse uudesta valtiontukimallista, jolla hallitus aikoi osittain paikata datakeskuksilta poistunutta sähköverotukea. Vanha tuki päättyi kesäkuun lopussa, kun datakeskusten käyttämä sähkö siirrettiin alemmasta sähköveroluokasta yleiseen sähköveroluokkaan. Muutos yli 40-kertaisti datakeskusten maksaman energiaveron määrän. Datakeskukset kuluttavat runsaasti sähköä.
Poikolan mukaan varsinainen ongelma ei ole pelkästään korvaavan verotuen kaatuminen vaan se, että datakeskuksia koskevia uusia lakihankkeita ”tupsahtelee” sieltä täältä.
Eduskunnan talousvaliokunnan käsittelyyn on syksyn aikana tulossa kansanedustaja Heikki Vestmanin (kok.) lakialoite datakeskuksille asetettavista tiukoista sähköntuotantoa koskevista ehdoista. Aloite keräsi yli 100 kansanedustajan allekirjoituksen.
Toinen on hallituksen esitys datakeskusrekisteristä, joka mainittiin syksyllä 2025 julkaistussa Datakeskusten kansallinen tiekartta –selvityksessä.
Lisäksi elokuussa uutisoitiin, että hallitus valmistelee lakia, joka mahdollistaa datakeskusten ohjaamisen lähemmäs sähköntuotantoa.
Poikola kertoo lukeneensa kolmannesta esityksestä median kautta.
– Se tuli aivan puskista. Ministeriölle oli annettu kolme viikkoa valmisteluaikaa siihen, että tehtäisiin priorisointimalli sähköverkon liittymiin, Poikola hämmästelee.
– Ne kaikki yhdessä antavat erittäin reaktiivisen ja poukkoilevan kuvan, hän jatkaa.
Poikolan mukaan korvaavan verotuen toteutumatta jääminen ei yksin muuta alan investointinäkymiä, koska se oli valmisteltu liian heikoksi, ja alan toimijat olivat todennäköisesti ottaneet sen jo laskelmissaan huomioon. Vaikutus tulee luottamuksen heikentymisestä toimintaympäristöön.
– Tämän kokoluokan investoinneissa poliittinen riski ei aikaisemmin ole koskenut Suomea, koska on ajateltu, että täällä asiat toimivat niin, että voidaan ennakoida. Vaikutus tulee ennen kaikkea luottamuksesta investointiympäristöön, joka on nyt todella jyrkässä tiputuksessa, Poikola toteaa.
Hän kertoo saaneensa alan toimijoilta ja ulkomaisilta sijoittajilta viestejä Suomen tilanteesta. Hän ei nimeä yksittäisiä yrityksiä, mutta sanoo päätösten näyttäytyvän sijoittajien silmissä varovaisuutena ja entistä tarkempana seurantana, mitä Suomessa tapahtuu.
Poikola uskoo, että lähiaikoina tullaan kuitenkin kuulemaan lisää positiivisia investointiuutisia.
Suomeen on rakenteilla yli 20 uutta datakeskushanketta. Viime syksynä julkaistun selvityksen mukaan 100 megawatin datakeskuksen rakentaminen maksaa tyypillisesti noin miljardi euroa ilman palvelinkustannuksia. Asiantuntijoiden mukaan uusien datakeskusinvestointien arvo voi tänä vuonna nousta noin kolmeen miljardiin euroon, mikä vastaisi noin prosenttia Suomen BKT:sta.
Poikolan mukaan Datakeskusteollisuuden jäsenmäärä on kasvanut nopeasti: helmikuussa jäseniä oli noin 220, nyt jo noin 320.
Poikolan pääviesti hallitukselle on, että datakeskuksiin liittyvät todelliset ongelmat on ratkaistava, mutta investointien tuloa Suomeen ei pidä kohdella ongelmana.
– Meillä on todella paljon saavutettavaa, eikä tällaista kasvunpaikkaa ole tarjottu Suomelle pitkään aikaan. Sähkön saatavuuteen ja verkkoinfraan liittyvät huolet pystytään ratkaisemaan. Ei pidä ratkaista ongelmaa nimeltä investointien tuleminen Suomeen. Jos kerrankin Suomessa tapahtuu jotain hyvää, sitä ei pitäisi ajatella niin, että kasvu pitää lopettaa, hän painottaa.