”Ceutan kaltainen maahanrynnistys voisi tapahtua myös itärajalla”

Suomen rajalle ei syntyisi ihmisvirtaa sattumalta, arvioi kansanedustaja.
Siirtolaiset kokoontuivat Marokon ja Espanjan rajalle Ceutan lähistöllä 31. heinäkuuta 2026. Kymmenettuhannet ihmiset pyrkivät muutamassa päivässä Espanjan Ceutan erillisalueelle. AFP / LEHTIKUVA / ABDEL MAJID BZIOUAT
Siirtolaiset kokoontuivat Marokon ja Espanjan rajalle Ceutan lähistöllä 31. heinäkuuta 2026. Kymmenettuhannet ihmiset pyrkivät muutamassa päivässä Espanjan Ceutan erillisalueelle. AFP / LEHTIKUVA / ABDEL MAJID BZIOUAT
Siirtolaiset kokoontuivat Marokon ja Espanjan rajalle Ceutan lähistöllä 31. heinäkuuta 2026. Kymmenettuhannet ihmiset pyrkivät muutamassa päivässä Espanjan Ceutan erillisalueelle. AFP / LEHTIKUVA / ABDEL MAJID BZIOUAT
Siirtolaiset kokoontuivat Marokon ja Espanjan rajalle Ceutan lähistöllä 31. heinäkuuta 2026. Kymmenettuhannet ihmiset pyrkivät muutamassa päivässä Espanjan Ceutan erillisalueelle. AFP / LEHTIKUVA / ABDEL MAJID BZIOUAT

Voisiko Espanjan Ceutassa nähtyä muistuttava maahanrynnistys tapahtua myös Suomen itärajalla? Kysymyksen nosti esiin kansanedustaja Jarno Limnell (kok.) viestipalvelu X:ssä. Julkaisussa viitataan tällä viikolla Ceutassa nähtyyn tilanteeseen, jossa tuhannet siirtolaiset pyrkivät lyhyessä ajassa rajan yli Marokosta Espanjan alueelle.

– Tätä minulta on kysytty tänään useita kertoja. Vastaus on kyllä, mutta vain, jos Venäjä mahdollistaisi sen. Juuri tässä on turvallisuuspoliittisesti kiinnostavin kysymys, Limnell kirjoittaa.

Limnellin mukaan Suomen itärajalle ei syntyisi kymmenien tuhansien ihmisten yhtäaikaista ihmisvirtaa sattumalta.

– Venäjä valvoo raja-alueitaan tiukasti. Näin laaja maahanrynnistys edellyttäisi käytännössä Venäjän viranomaisten tietoista myötävaikutusta ja myös aktiivisia toimia.

Hänen mukaansa ratkaisevaa olisi se, sallisiko Venäjä esimerkiksi sisäisen kriisin synnyttämän ihmisvirran kulkea Suomen rajalle. Juuri tämä erottaa hänen arvionsa mukaan Suomen tilanteen Ceutan tapahtumista.

Limnell muistuttaa, että Suomi sulki itärajansa vuoden 2023 rajakriisin jälkeen, kun viranomaisten arvion mukaan muuttoliikettä käytettiin välineellistettynä painostuskeinona Suomea vastaan.

Ceutan tapahtumien tärkein opetus on hänen mukaansa se, kuinka nopeasti valtio tunnistaa tilanteen turvallisuuskriisiksi ja ryhtyy toimiin.

– Rajavartiolaitoksen toimivaltuuksia on vahvistettu, lainsäädäntöä uudistettu ja viranomaisten yhteistoimintaa kehitetty juuri tilanteisiin, joissa muuttoliikettä käytetään valtiollisen painostamisen välineenä.

Limnell arvioi, että Suomi on nyt aiempaa paremmin varautunut vastaavanlaisiin tilanteisiin.

Europarlamentaarikon mukaan Ceuta ei ollut spontaani tapahtuma.
Ceutassa tulijoita on ollut yhden päivän aikana yli viisi kertaa enemmän kuin edellisen kriisin aikaan vuonna 2015.
Kansanedustajien mukaan EU:n ulkorajojen valvonnassa ja Suomen omassa varautumisessa ei ole varaa viivyttelyyn.
Mainos