Sähköverkkoyhtiö Carunan mukaan Energiaviraston uusi valvontamalli vaarantaa tulevien vuosien investoinnit Suomen sähköverkkoon ja heikentää yhtiön toimintaedellytyksiä.
Energiaviraston uudet verkkoyhtiöiden valvontamenetelmät vuosille 2024–2027 ja 2028–2031 tulivat voimaan vuoden alussa. Kyse on käytännössä rahasampoina tunnettujen verkkoyhtiöiden tuottojen kohtuullistamisesta.
Energia-alan etujärjestö Energiateollisuus ilmoitti tammikuun lopussa, että lähes kaikki Suomen sähköverkkoyhtiöt hakevat Energiaviraston päätöksiin muutosta markkinaoikeudessa. Yhtiöitä on kaikkiaan 77.
Energiateollisuuden mukaan valvontamenetelmät vaarantavat verkkoinvestointien toteuttamisen pitkällä aikavälillä, joka on ristiriidassa Suomen puhtaan siirtymän ja hiilineutraaliustavoitteiden kanssa.
Energiavirasto on puolestaan sillä kannalla, että muutos vaikuttaa yhtiöiden tuottotasoon pitkällä aikavälillä ”kohtuullisesti”.
Energiaviraston mukaan sähköverkkoyhtiöiden sallittu yhteenlaskettu enimmäisliikevaihto olisi kuluvana vuonna noin 2,5 miljardia euroa. Vuonna 2031 liikevaihdon arvioidaan kasvavan 2,8 miljardiin euroon. Vanhoilla säännöillä sallittu enimmäisliikevaihto olisi vuonna 2031 voinut olla 3,2–3,3 miljardia euroa.
Kyseessä on siis 400-500 miljoonan euron ero. Koko seitsemän vuoden aikajanalla uuden laskusäännön takia sähköverkkoyhtiöiltä jäisi kumulatiivisesti saamatta parin miljardin euron liikevaihto. Sähköverkkoyhtiöt ovat käytännössä monopoleja.
Carunan mukaan uudessa valvontamallissa keskeinen ongelma on, että verkko-omaisuuden arvo jäädytetään historialliseen investointikustannukseen, ja tuottoa lasketaan jatkossa poistamattomalle menojäännökselle, ei markkina-arvoiselle tai nykykäyttöarvoiselle pääomalle.
– Aikaisemmin malli on ikään kuin aina ollut kustannusvastaava. Kaikki investointikustannukset perustuvat toteutuneisiin kustannuksiin ja verkon käyttöarvoa on muutettu sen mukaan, miten investointikustannukset muuttuvat tulevaisuudessa. Nyt investoinnin arvo jäädytetään, mikä vaikuttaa siihen, että investoinneista tulee kannattamattomia. Verkon arvosta saatava tuotto heikkenee merkittävästi, tilannetta kommentoi Carunan toimitusjohtaja Jyrki Tammivuori keskiviikkona järjestetyssä infotilaisuudessa.
Caruna-konsernin suurin vuosittainen kustannuserä on investointikustannukset. Tuoreimmat tilinpäätöstiedot ovat saatavilla vuodelta 2022, jolloin Carunan investoinnit olivat 133,6 miljoonaa euroa.
Caruna-konsernin liikevaihto vuonna 2022 oli 484,6 miljoonaa euroa ja liikevoitto 184,7 miljoonaa euroa. Liikevoittoprosentti oli 38,1.
Caruna-konsernin käyttökate vuonna 2022 oli noin 310 miljoonaa euroa. Se on noin 64 prosenttia yhtiön liikevaihdosta eli erinomainen.
Käyttökate on tunnusluku, jossa liikevaihdosta on vähennetty toiminnan suorat kulut, esimerkiksi kantaverkkomaksut, sekä toiminnan kiinteät kulut.
Korollista nettovelkaa konsernilla oli vuoden 2022 lopussa noin 3,3 miljardia euroa.
Toimitusjohtaja perustelee Carunan viimeaikaisia hinnankorotuksia yhtiön ja koko toimialan kasvaneilla kustannuksilla. Caruna nosti sähkön siirtohintoja viime vuonna kaksi kertaa.
– Tällä hetkellä meillä ei ole päätöksiä tulevista hinnankorotuksista tai niiden suuruudesta. Asiaa seurataan ja katsotaan, miten tilanne kehittyy eteenpäin, hän kommentoi keskiviikkona.
Yhtiön talous- ja varatoimitusjohtajan Noora Neilimo-Kontion mukaan Caruna on investoinut verkkoonsa keskimäärin 150-200 miljoonaa euroa vuodessa viimeisen kymmenen vuoden aikana.
– Kun sallittu liikevaihto heikkenee valvontamenetelmän muutosten jälkeen, meidän on pakko sopeuttaa kustannuspuolta, jotta pystymme varmistamaan, että heikkenevä liiketoiminnan kassavirta riittää jo olemassa olevan lainamäärän korkovelvoitteiden kattamiseen ja jotain jää toivottavasti tarvittavien investointien tekemiseen, Neilimo-Kontio kuvasi tilannetta keskiviikon infotilaisuudessa.
Neilimo-Kontio ei halunnut ottaa kantaa siihen, paljonko muutokset vaikuttavat yhtiön noin 40 prosentin tasolla olevan liikevoiton (EBIT) tasoon tulevina vuosina.
Hänen mukaansa ”puhutaan 50-100 miljoonan euron vaikutuksesta liiketoiminnan kassavirtaan”.
– Ensimmäinen sopeutuskohde on investoinnit, koska se on ylivoimaisesti suurin kustannuserä meille. Tänä vuonna joudumme leikkaamaan investointimääräämme puoleen. Se tarkoittaa, että investoinnit laskevat rahallisesti noin 60 miljoonaa euroa. Tässä puhutaan lähtökohtaisesti investoinneista, jotka projekteina on jo aloitettu.
Caruna-konsernilla on Neilimo-Kontion mukaan niin sanottua regulaation alijäämää Caruna Oy:ssa. Tämä tarkoittaa sitä, että Caruna Oy:n asiakkailta ei ole aiempina vuosina laskutettu sitä määrää liikevaihtoa, jonka he olisivat voineet valvontamenetelmien mukaisesti laskuttaa.
– Meillä on mahdollisuus ja muutoksista johtuen kassavirrallinen tarve tasata kertynyt alijäämä seuraavien vuosien aikana. Vaikka valvontamenetelmien muutosten seurauksena sallittu liikevaihto pienenee, alijäämän tasaaminen mahdollistaa, että pystymme sitä kautta tukemaan kassavirtaa siten, että saadaan 60 miljoonan euron investoinnit tänä vuonna tehtyä.
