Eurooppa ei voi ottaa riskiä Ukrainan päätymisestä Venäjän käsiin, sanoo brittiläinen kenraali ja entinen Naton Euroopan liittoutuneiden joukkojen apulaisylipäällikkö Sir Rupert Smith Ukrinformille.
Jos jätetään sivuun valinnanvapaus tai se tosiasia, että Ukrainaan hyökättiin, Ukrainan päätymisellä Venäjän käsiin olisi Euroopalle vakavia seurauksia, Smith selventää. Mikäli Venäjä saisi Ukrainan haltuunsa, se kaksinkertaistaisi Euroopan rajan Venäjän kanssa. Sitä emme halua, Smith huomauttaa.
– Ja toiseksi, kaikki nuo miehet Ukrainassa, joilla on valtavasti kokemusta ja runsaasti kalustoa, joutuvat Venäjän käsiin. Ja me emme halua sitäkään, hän kommentoi Ukrinformille.
Näistä syistä Euroopan tulee jatkaa Ukrainan tukemista kaikin mahdollisin keinoin, Smith sanoo.
– Vähintäänkin nykyisen sotilaallisen tilanteen ylläpitämiseksi ja parhaassa tapauksessa sen merkittäväksi parantamiseksi, erityisesti ilmapuolustuksessa ja elektronisessa toimintaympäristössä, hän huomauttaa.
Samalla, kun jatketaan Ukrainan tukemista, on eurooppalaisten valtioiden tutkittava tarkoin Ukrainasta saatua kokemusta oman puolustuksensa turvaamiseksi, hän lisää.
Tämä pitää sisällään erityisesti sen, että valtiot ymmärtävät, mitä sota-ajan talous tarkoittaa. Sota-ajan talous on ennen kaikkea työvoiman hallintaa, Smith selventää.
– Jos sitä ei saada hallintaan, ei synny tasapainoa maassa taistelevien sotilaiden, aluksissa ja lentokoneissa tarvittavien ihmisten sekä tehtaissa työskentelevien välillä ja niin edelleen, Smith sanoo.
Sodanaikainen talous vaatii sekä teollisuuden että teknologian kehitystä. Smithin mukaan on löydettävä tasapaino teollisuuden kapasiteetin ja teknologisen kehityksen välillä.
Näemme tämän Ukrainassa. Vaikka teollisuuden kapasiteetti on ollut rajallinen, maa on kuitenkin kyennyt tuottamaan innovaatioita, hän lisää.
– Joissakin prikaateissa syntyy erinomaisia ja kekseliäitä innovaatioita, ja toisissa toisenlaisia. Yhden prikaatin olosuhteet voivat olla erilaiset kuin toisen, hän jatkaa.
Uusien innovaatioiden soveltaminen ei ole kuitenkaan päässyt kaikkialla kunnolla vauhtiin.
– Mutta havaintoni mukaan näiden kehitysten välillä on hyvin vähän ristipölytystä, minkä vuoksi soveltaminen jää hajanaiseksi. Tämä tekee tuotantomäärien kasvattamisesta äärimmäisen vaikeaa, Smith arvioi.





