Britannian pääministeri Keir Starmer ilmoitti eroavansa pääministerin tehtävästä ja työväenpuolueen puheenjohtajuudesta.
Eroilmoitusta edelsi kevään ja kesän aikana jatkunut tyytymättömyys puheenjohtajan toimintaan. Vuonna 2024 vaalivoiton saavuttanut työväenpuolue on romahtanut kannatusmittauksissa.
Toukokuun paikallisvaaleissa puolue menetti merkittävästi paikkoja, mikä lisäsi entistään painetta Starmerin suuntaan. Myös moni puolueen keskeisistä poliitikoista ilmaisi tyytymättömyyttä puheenjohtajaan.
Kyseessä on seitsemän kerta kymmenen vuoden sisällä, kun Britanniassa vaihtuu pääministeri. Yksi medioissa esiin nousseista vahvimmista seuraajakandidaateista on Manchesterin pormestarina toiminut ja juuri parlamenttiin täytevaaleissa valituksi tullut Andy Burnham.
Ulko- ja turvallisuuspolitiikan asiantuntija Henri Vanhanen pohtii viestipalvelu X:ssä, minkälaisia vaikutuksia johtajan vaihdos voi aiheuttaa Britannian ulkopolitiikalle.
– Suomen tai Euroopan kannalta tärkein välitön kysymys ei silti ole Andy Burnhamin tuleva kotimaanpolitiikka vaan se, muuttuuko Britannian ulko- ja turvallisuuspoliittinen linja tavalla, joka heikentäisi Euroopan pelotetta ja Ukrainan tukemista?
Vanhanen arvioi, että Britannia tulee pysymään Ukrainan tukijana. Myös linja Venäjään tulee säilymään kovana ja Britannia tulee pysymään Naton eurooppalaisena voimana.
– Tässä jatkuvuus on todennäköisempää kuin suuri käännös. Se on myös Suomen kannalta olennaisin asia tässä maailmanajassa, Vanhanen kirjoittaa.
– Selvin mahdollinen muutos näkyy Lähi-idässä. Burnham irtautui jo 2023 Starmerin linjasta Gazassa, vaati varhain tulitaukoa ja on ollut valmiimpi puhumaan Israelin toimista kriittisesti. Hänen johdollaan sävy Israelin suhteen voisi muuttua eniten.
Starmerin ero on asiantuntijan mukaan myös Suomelle merkittävä asia, vaikka brittipolitiikka voi muuten näyttää etäiseltä.
– Britannia on yksi niistä harvoista Euroopan maista, joilla on edelleen oikeasti sotilaallista painoa, tiedustelukykyä ja ydinasepelotetta. Jos tällainen maa ajautuu jatkuvaan johtajarulettiin, koko Eurooppa heikkenee.
Nopeasti vaihtuneet johtajat kertovat Vanhasen mukaan siitä, että Britannia on jonkinlaisessa kriisissä.
– Britannissa on jo pitkään yritetty ratkaista maan rakenteellista kriisiä vaihtamalla pääministeriä, vaikka ongelmat syvemmällä: heikko kasvu, julkisten palveluiden rapautuminen, alueellinen eriytyminen, brexitin jälkeinen epäselvyys, maahanmuutto sekä Reformin nousu, Vanhanen kirjoittaa.
1. Keir Starmer eroaa ja maa saa nyt jo seitsemännen pääministerinsä noin kymmenessä vuodessa.
— Henri Vanhanen (@HenriVanhanen) June 22, 2026
Tämä ei kerro vain Starmerin epäonnistumisesta vaan paljon syvemmästä brittivaltion kriisistä, jota yksikään uusi nimi Downing Streetillä ei ole vielä pystynyt ratkaisemaan. pic.twitter.com/RI9XR7I2gZ