Päättyvän vaalikauden keskeiset kulutusveromuutokset tehtiin energiaverotukseen, kertoo Veronmaksajain keskusliitto. Liikenne- ja lämmityspolttoaineiden verotasoja korotettiin, teollisuuden sähkövero laskettiin EU:n vähimmäistasolle ja energiaintensiivisten yritysten veronpalautuksesta päätettiin luopua vaiheittain.
Lisäksi tehtiin korotuksia tupakan, alkoholin ja virvoitusjuomien kulutusveroihin. Rakenteellisia muutoksia on valmisteltu oluen ja nollapäästöisten autojen verotukseen sekä virvoitusjuomaveroon.
– Vaalikauden kulutusveromuutokset ovat kohottaneet verotuottoja yhteensä noin 780 miljoonalla eurolla, Veronmaksajain Keskusliiton ekonomisti Janne Kalluinen laskee.
Muutokset käyvät ilmi Kalluisen selvityksestä Kulutusverot meillä ja muualla 2023. Selvityksessä on tarkasteltu Suomen kulutusverotusta ja vertailtu sitä muihin EU- ja OECD-maihin. Lisäksi selvityksessä on tarkasteltu kotimaan kulutusveromuutoksia vaalikaudella 2019-2023.
Vuonna 2021 Suomessa kerättiin kulutusveroja yhteensä noin 34,9 miljardia euroa, joka vastasi vajaata kolmannesta kaikista veroista ja veronluonteisista maksuista. Kulutusverojen suhde bruttokansantuotteeseen oli samana vuonna OECD-maiden kolmanneksi korkein.
Keskeisimpiä valmisteveroja Suomessa ovat energiaverot sekä alkoholijuoma- ja tupakkavero. Esimerkiksi bensiinilitran hinnasta noin kaksi kolmannesta on valmiste- ja arvonlisäveroa. Puolen litran Koskenkorva-pullon pantittomasta hinnasta veroa on 84 prosenttia, tupakka-askista peräti 90 prosenttia.
Monien valmisteverojen verotuotot pienenevät ajan myötä kulutuksen vähenemisen myötä, mikä on toisaalta myös haittaverojen tarkoitus.
Verotuottojen hiipuminen on ajankohtaista etenkin tieliikenteen verotuksessa, joka on keskeisiltä osiltaan päästöperusteista.
– Vähä- ja nollapäästöisten autojen yleistyminen autokannassa laskee tieliikenteen verotuottoja kautta linjan. Lisäksi biopolttoaineiden jakeluvelvoitetason voimakas nousu vuonna 2024 alentaa toteutuessaan verotuottoja tuntuvasti, Kalluinen muistuttaa.