Neuvostoliitto oli aikanaan avaruusalan pioneeri ja johtaja, mutta sen perillinen ei ole pystynyt säilyttämään tukevaksi luultua jalansijaa alalla. Vuonna 2024 Roscosmos laukaisi avaruuteen vain 17 rakettia, joka oli kaksi vähemmän kuin vuonna 2023 ja neljä vähemmän kuin vuonna 2022. Venäjä on jäänyt kauas 145 laukaisua tehneen Yhdysvaltojen ja 68 laukaisua tehneen Kiinan taakse.
Roscosmosin suunnitelma 40 laukaisusta vuodessa ei toteutunut edes puoliksi. Lopputulos oli modernin Venäjän historian huonoin, jos ei lasketa mukaan koronapandemian vuosia 2020 ja 2021, jolloin laukaisujen määrä oli vain 16 vuodessa. BBC:n historiallisen tilaston mukaan Venäjän avaruuskeskusten laukaisumäärä putosi 1960-luvun alkupuolen Neuvostoliiton Juri Gagarinin aikakaudelle.
Vielä neljännesvuosisata sitten Venäjä piti kärkipaikkaa rakettien laukaisuissa kieroradalle, kun Roscosmos teki yli 30, Yhdysvallat 28, Eurooppa 12 ja Kiina viisi laukaisua vuodessa. Mutta sen jälkeen Yhdysvallat on kiihdyttänyt laukaisutoimintaansa 5,2- ja Kiina 14-kertaisesti. Venäjä on pudonnut kolmannelle tilalle ja on vain vähän Uuden-Seelannin (13 laukaisua) edellä. Verrattuna Neuvostoliittoon 1970-luvun lopulla, jolloin sen raketteja nousi avaruuteen neljä kertaa enemmän kuin Yhdysvaltojen, Venäjän laukaisut ovat pudonneet vain kuudesosaan siitä.
Venäjän Ukrainaa vastaan aloittaman hyökkäyssodan takia Roscosmos joutui lännen pakotteiden kohteeksi ja menetti lähes kaikki ulkomaiset asiakkaansa. Sopimusten menettäminen tarkoitti valtionyhtiön varajohtajan Andrei Eltšaninovin mukaan https://www.interfax.ru/interview/974730 180 miljardin ruplan (1,8 miljardin euron) menettämistä. Roscosmosin nettotappio vuosina 2020-23 oli yli 100 miljardia ruplaa (miljardi euroa), minkä vuoksi viime vuonna yhtiö aloitti viime vuonna omaisuutensa myynnin.
Avaruusohjelmien rahoitus liittovaltion budjetissa kasvaa kuluvana vuonna 285 miljardista 317 miljardiin ruplaan (3,10 miljardiin euroon), mutta sen osuus valtion menoissa vähenee. Ennen hyökkäyssodan alkua vuonna 2021 se sai 0,95 prosenttia budjetista, nyt 0,77 prosenttia ja vuonna 2027 enää 0,63 prosenttia.
Kaikkein kunnianhimoisimmat ja kalleimmat projektit, kuten superraskas raketti – joka on välttämätön pitkien matkojen avaruuslennoille ja kuutukikohdan rakentamiseen – on hyllytetty toistaiseksi. Myös ensimmäinen kuulento puoleen vuosisataan päättyi fiaskoon. Teknologisesti eristettynä Venäjä on tuomittu jäämään jälkeen maailman johtavista avaruusmahdeista. Kiinaan, jota Kreml kutsuu strategiseksi kumppanikseen, Venäjä ei voi nojata, koska sillä ei ole mitään syytä tehdä yhteistyötä. Venäjällä ei ole enää mitään tarjottavaa Kiinalle.
