Artikkelit: Markku Jokipii

Toimittajanestori kertoo vaiherikkaan tarinansa välttäen turhaa juhlallisuutta.
Marxismi-senilismi ja kalkkeutuneet byrokraatit nopeuttivat Neuvostoliiton ja sen liittolaisten romahdusta.
Matti Apunen haluaisi päästä eroon ruokaketjumme kyräilystä.
Jussi Niinistön kirjoittama elämäkerta kuvaa ristiriitaisen persoonan uroteot ja törmäykset.
Entinen eduskunnan puhemies siteeraa Raamattua: Tulevat ne vuodet, jotka eivät miellytä.
Sadan tietokirjan tekijä Raimo Seppälä omisti elämänsä lopputyön kolmelle sankarivainajalle.
Harvoin lehden päätoimittaja joutuu pyytämään anteeksi jo julkaistua kolumnistinsa harkitsematonta ja loukkaavaa tekstiä.
Musta kirja harmittelee yritysmammuttien valtaa.
Solvaajat on inhorealistinen ja auktoriteettiuskoamme tervehenkisesti rapauttava teos.
Outojen ihmisten kummallisuudet perustuvat huomion herättämisen haluun.
Professori kävi läpi terveyskaupankäynnin harhaanjohtavia väitteitä.
Nainen kapellimestarina oli mahdotonta sata vuotta sitten ja tänäänkin se on harvinaista.
Mitä sisälsi salainen kansio S-32 ja oliko sitä edes olemassa?
Haudanvakava suhtautuminen kilpaurheiluun saa osan meistä pilkkanauruun.
Kauko Kare oli maamme halveksituin ja syrjityin journalisti, jota nyt on aika kunnioittaa.
Valter Juveliuksen innoittamat kaivaukset olivat kuin Indiana Jones –viihteen ennakointi.
Urho Kekkonen riekkuu historian tutkijan kyhäämässä mielikuvituspäiväkirjassa.
Nuorena ammatti on opittava, vanhana kestettävä, kertoo tamperelainen muusikko.
Olli Bäckströmin kuvaaman Kustaa II Aadolfin sotaretkien ”sankaruus” tyrmistyttää.
Professori Henrik Meinander tutkailee historiamme käänteitä.
Yritysjohdon käyttäytymiskonsultti ei uskalla sanoa rumaa sanaa niin kuin se on.
Oikeuspsykiatri näkee hulluuden suhteellisena ja etsiskelee Tyrvään Mantan hoito-ohjeita.
Mannerheimin luottokenraali jää sotatieteilijän tarkastelussa vaille persoonaa.
Elämänkertateos natsijohtajasta on suomalaislukijalle pettymys: vain pari sanaa maastamme.
Iltalehden Tuula Nieminen kertoo merkillisen työnsä viimeiset kuusi vuotta.
Timo Vihavaista kummeksuttaa, minkälaisten asioiden parissa syyttäjäviranomainen askartelee.
Professori Martti Häikiö kertoo merkittävän, mutta liian vähän tunnetun valtiomiehen uran.
Varokaa te, jotka olette sanoneet Väinö Linnan tuotannosta poikkipuolisen sanan.
Myöntyväisyyshenkisestä Mannerheimista jääkäriliike vaikutti aluksi maanpetokselliselta.
Sosialismin kohdatessa ongelmia diktaattori kehotti kysymään: "Eikö siinä ole vihollisen käsi?".
Runoelma kahden vuosituhannen takaa nyt heksametrimuodossa, myös suomeksi.
Emeritusprofessori heittää kylmää vettä hyväuskoisten ”vartalopositiivisten” ylipainoa liki ihannoivien niskaan.
Moskova on Kolmas Rooma, hehkuttaa hybridisodan tutkija ja ideologi, akateemikko Igor Panarin.
Jos mies on huono johtaja, syy on tietysti miesten. Kenen vika on, jos nainen on huono johtaja? No myös arvattavasti miesten.
Sotakamreeri Timo Malmi kokosi sielunmessun Kalevankankaan uhrien muistolle.
USA näki paljon vaivaa hyödyntääkseen Roswellin aavikon olemattomia löydöksiä.
Sankaritarinat eivät ihannoi sotaa, vaan korostavat hirvittäviä riskejä ja outoja kokemuksia.
Poliittinen satiiri on parhaimmillaan riemukasta, alhaisimmillaan vihankylvöä.
Kuten yhteiskuntamme, akateeminen maailmakin on oppien ja ismien taistelukenttä.
Kreikan ja Rooman historian professori Paavo Castrénin elämänkerta on paikoin uskomaton.