Verkkouutiset

Artikkelit: Markku Jokipii

Toimittajan nauru nykymedian hölmöilyille

Toimittajanestori kertoo vaiherikkaan tarinansa välttäen turhaa juhlallisuutta.
Psykiatrian professori: Politiikka voi vaarantaa terveytesi
Marxismi-senilismi ja kalkkeutuneet byrokraatit nopeuttivat Neuvostoliiton ja sen liittolaisten romahdusta.
Miksi suomalaisen ruoan arvo ei kasva?
Matti Apunen haluaisi päästä eroon ruokaketjumme kyräilystä.
Paavo Susitaival – sotasankari ja häirikkö
Jussi Niinistön kirjoittama elämäkerta kuvaa ristiriitaisen persoonan uroteot ja törmäykset.
Riitta Uosukaisen välitilinpäätös: Intohimosuhteesta hoitosuhteeseen
Entinen eduskunnan puhemies siteeraa Raamattua: Tulevat ne vuodet, jotka eivät miellytä.
Kolmen sankarivainajan tarina – kun ”kesäsota” jäi haaveeksi
Sadan tietokirjan tekijä Raimo Seppälä omisti elämänsä lopputyön kolmelle sankarivainajalle.
Kirkossa kuohuu taas – lehti pyysi anteeksi vihanlietsontaa
Harvoin lehden päätoimittaja joutuu pyytämään anteeksi jo julkaistua kolumnistinsa harkitsematonta ja loukkaavaa tekstiä.
Maailman 50 vaarallisinta yhtiötä
Musta kirja harmittelee yritysmammuttien valtaa.
Jatkuvaa inhon ja pilkan kylvöä – Martti Lutherista Urho Kekkoseen
Solvaajat on inhorealistinen ja auktoriteettiuskoamme tervehenkisesti rapauttava teos.
Poikkeavuuksien normalisointi – meistä kaikista tulee outoja
Outojen ihmisten kummallisuudet perustuvat huomion herättämisen haluun.
Epätoivo elättää uskomuksia – uhanalaisimpina ovat sairaat
Professori kävi läpi terveyskaupankäynnin harhaanjohtavia väitteitä.
”Naisista ei tule kapellimestareita – he eivät osaa johtaa”
Nainen kapellimestarina oli mahdotonta sata vuotta sitten ja tänäänkin se on harvinaista.
Selvisikö Suomi siksi, että Stalin ja Mannerheim neuvottelivat salaa?
Mitä sisälsi salainen kansio S-32 ja oliko sitä edes olemassa?
Diktaattori kannustaa omia urheilijoitaan kaikin keinoin
Haudanvakava suhtautuminen kilpaurheiluun saa osan meistä pilkkanauruun.
Hiekanjyvä Suomen suomettuneessa tukisukassa
Kauko Kare oli maamme halveksituin ja syrjityin journalisti, jota nyt on aika kunnioittaa.
Suomalainen ”Indiana Jones” myyttisen liitonarkin jäljillä
Valter Juveliuksen innoittamat kaivaukset olivat kuin Indiana Jones –viihteen ennakointi.
Urho Kekkosen valinnan ratkaisi naapurin 200 miljoonaa ääntä
Urho Kekkonen riekkuu historian tutkijan kyhäämässä mielikuvituspäiväkirjassa.
Orkesterimuusikon työ ei ole ruusuilla tanssimista
Nuorena ammatti on opittava, vanhana kestettävä, kertoo tamperelainen muusikko.
Tulisiko ruotsinmielisten luopua palvomastaan rosvokuninkaasta?
Olli Bäckströmin kuvaaman Kustaa II Aadolfin sotaretkien ”sankaruus” tyrmistyttää.
Presidenteillämme ristiriitaisia näkemyksiä jatkosodan ”erillisyydestä”
Professori Henrik Meinander tutkailee historiamme käänteitä.
Oppikirja arvojen vallasta on kuin somea pelkäävien pomojen pehmolelu
Yritysjohdon käyttäytymiskonsultti ei uskalla sanoa rumaa sanaa niin kuin se on.
Entisaikoina hullut olivat osa arkipäivää
Oikeuspsykiatri näkee hulluuden suhteellisena ja etsiskelee Tyrvään Mantan hoito-ohjeita.
Erik Heinrichs oli Mannerheimin silmä ja korva
Mannerheimin luottokenraali jää sotatieteilijän tarkastelussa vaille persoonaa.
Hermann Göring.
Hermann Göring antoi Suomelle lupauksen jota halusimme uskoa
Elämänkertateos natsijohtajasta on suomalaislukijalle pettymys: vain pari sanaa maastamme.
Juorutoimittajalle kuuluisuudet ovat pelkkää kulutustavaraa
Iltalehden Tuula Nieminen kertoo merkillisen työnsä viimeiset kuusi vuotta.
Professori varoittaa: Oikeuslaitoksen politisoituminen vie mielivaltaan
Timo Vihavaista kummeksuttaa, minkälaisten asioiden parissa syyttäjäviranomainen askartelee.
Pehmenikö Josif Stalin hetkeksi, kun pääministerimme halvaantui?
Professori Martti Häikiö kertoo merkittävän, mutta liian vähän tunnetun valtiomiehen uran.
Väinö Linnaa puolustetaan ja suojellaan – turhaanko?
Varokaa te, jotka olette sanoneet Väinö Linnan tuotannosta poikkipuolisen sanan.
Mannerheim paheksui jääkäreitä
Myöntyväisyyshenkisestä Mannerheimista jääkäriliike vaikutti aluksi maanpetokselliselta.
Josif Stalinin oikeudenkäynnit kuin vainoharhaisuuden oppikirjasta
Sosialismin kohdatessa ongelmia diktaattori kehotti kysymään: "Eikö siinä ole vihollisen käsi?".
Italia tarvitsee lahjarahan lisäksi nostattavia säkeitä
Runoelma kahden vuosituhannen takaa nyt heksametrimuodossa, myös suomeksi.
”Lihavuus ehkä suurempi riski kuin kohtuullinen tupakointi”
Emeritusprofessori heittää kylmää vettä hyväuskoisten ”vartalopositiivisten” ylipainoa liki ihannoivien niskaan.
Akateemikon mukaan Venäjä on ihmiskunnan pelastusarkki
Moskova on Kolmas Rooma, hehkuttaa hybridisodan tutkija ja ideologi, akateemikko Igor Panarin.
Sukupuolella ei saa olla väliä, mutta tässä se on tärkeää
Jos mies on huono johtaja, syy on tietysti miesten. Kenen vika on, jos nainen on huono johtaja? No myös arvattavasti miesten.
Intohimot kulminoituivat 1918 taistelussa Tampereesta
Sotakamreeri Timo Malmi kokosi sielunmessun Kalevankankaan uhrien muistolle.
Avaruusoliot kylmän sodan palveluksessa
USA näki paljon vaivaa hyödyntääkseen Roswellin aavikon olemattomia löydöksiä.
Sota synnytti legendoja tositarinoiden rinnalle
Sankaritarinat eivät ihannoi sotaa, vaan korostavat hirvittäviä riskejä ja outoja kokemuksia.
Joidenkin esittämä iva on monelle vihaa
Poliittinen satiiri on parhaimmillaan riemukasta, alhaisimmillaan vihankylvöä.
Tieteen vapaus ja tutkijan sananvapaus kauniita tavoitella
Kuten yhteiskuntamme, akateeminen maailmakin on oppien ja ismien taistelukenttä.
Kun Seppo Heikinheimolle ja Paavo Castrénille tarjottiin nunnia
Kreikan ja Rooman historian professori Paavo Castrénin elämänkerta on paikoin uskomaton.