Euroopan unionin tekoälylain yleiskäyttöisten tekoälyjen (GPAI) käytännesäännösten toinen luonnos julkaistiin 19. joulukuuta 2024.
Europarlamentaarikko Aura Sallan (kok./EPP) mukaan säännöksien laadinnassa yrityksten huolet on sivuutettu ja ne vaikuttavat heikentävän tekoälyä koskevan lainsäädännön uskottavuutta.
– Käytännesäännöstö näyttäytyy valitettavana esimerkkinä EU:n mikromanageroinnista, jonka komissio on luvannut lopettaa, hän sanoo.
– Uusin luonnos on ristiriidassa EU:n keskeisen painopisteen, eli kilpailukyvyn vahvistamisen kanssa. Euroopan globaalia asemaa innovaatioissa tulee vahvistaa, mutta nyt käytännesäännösten toinen luonnos ylittää itse tekoälylainsäädännön (AI Act) asettamat vaatimukset. Eurooppa ei tarvitse tätä vaan päinvastoin ylitsevuotavan sääntelyn keventämistä, toteaa Aura.
Hänen mielestään tekoälyä koskevan lainsäädännön on pysyttävä notkeana alati kehittyvässä toimintaympäristössä.
– Vapaaehtoinen ja päivitettävä käytännesäännöstö voi toimia tukena koordinoinnin tehostamisessa. Parhaimmillaan sillä voidaan vähentää epäselvyyksiä, laskea kustannuksia ja edistää parhaita käytäntöjä. Samalla tavalla, kuten onnistuneissa standardointiprosesseissa.
Salla toteaa sen sijaan, että luonnos olisi toimiva koordinointityökalu, se asettaa eurooppalaisille teknologiayrityksille taakan, joka kohdistuu myös kasvuyrityksiin.
– Toisin kuin komissio väittää, pk-yritykset joutuvat kasvaessaan standardoimaan kaiken alusta lähtien noudattaakseen kasvaessaan säännöstöä. Säännöstö ehdottaa työläitä ja jatkuvia raportointimääräyksiä sekä ristiriitaisia asiakirjapäivityksiä. Liiallinen byrokratia tukehduttaa kilpailukykyä ja taakka yrityksien näkökulmasta on nyt liian suuri, sanoo Salla.
Hänen mukaansa käytännesäännöstö uhkaa lähettää väärän signaalin Euroopan lähestymistavasta tekoälyn sääntelyyn.
– Euroopan lähestymistapa sääntelyyn on arvaamaton ja jopa kasvuvihamielinen. Tekoälytoimiston (The AI Office) on kuunneltava paremmin yrityksiä ja sovitettava ohjeistus EU:n kilpailukykytavoitteisiin. Painopisteen tulee olla riskiperusteisissa, oikeasuhteisissa toimenpiteissä ja säädösten noudattaminen ei saa tarkoittaa loputonta paperityötä, korostaa europarlamentaarikko.
