Huoneenvuokralaki uudistuu lokakuun alussa. Kyseessä on lain merkittävin päivitys yli 30 vuoteen. Muutos koskee suoraan noin 350 000 yksityistä vuokranantajaa ja 1,6 miljoonaa vuokralla asuvaa suomalaista.
Suurin yksittäinen muutos koskee vuokranantajan irtisanomisaikaa. Se lyhenee nykyisestä kuudesta kuukaudesta neljään kuukauteen, jos vuokrasuhde on kestänyt vähintään kaksi vuotta. Alle kaksi vuotta kestäneissä sopimuksissa irtisanomisaika on kolme kuukautta. Vuokralaisen irtisanomisaika pysyy ennallaan yhdessä kuukaudessa, eikä sitä voi pidentää edes sopimalla.
Vuokranantajat ry:n juristi Mona Haataja kommentoi irtisanomisaikojen muutosta Verkkouutisille:
– Esitimme vuokranantajan irtisanomisajan asettamista kolmeen kuukauteen ja vuokralaisen kahteen kuukauteen Pohjoismaiden yleisen käytännön mukaisesti.
– Muutos on oikeansuuntainen, mutta tavoittelimme enemmän tasapainoa vuokralaisen ja vuokranantajan irtisanomisaikojen välille.
Lakiin tulee ensimmäistä kertaa selkeä määräaika vakuuden palautukselle. Vuokranantajan on palautettava vakuus tai ilmoitettava kirjallisesti sen pidättämisestä 14 päivän kuluessa vuokrasuhteen päättymisestä tai huoneiston hallinnan luovutuksesta. Aiemmin laissa ei ollut tarkkaa määräaikaa, mikä on aiheuttanut riitoja.
Vuokrankorotuksista on vastedes ilmoitettava kirjallisesti.
Tupakointi kielletään
Uusi laki kieltää tupakoinnin vuokra-asunnossa, parvekkeella ja huoneistoon kuuluvilla ulkotiloilla, ellei toisin sovita. Aiemmin tupakoinnin kieltäminen edellytti erillistä sopimusehtoa.
Vuokrasuhteeseen liittyvät ilmoitukset voidaan jatkossa sopia hoidettavaksi sähköisesti, esimerkiksi sähköpostitse. Sähköisesti lähetetty ilmoitus katsotaan saapuneeksi kolmen päivän kuluttua lähettämisestä. Irtisanomiset, purkamiset ja varoitukset on kuitenkin edelleen annettava todisteellisesti.
Laissa säädetään ensimmäistä kertaa siitä, miten vuokrasuhde päättyy vuokralaisen kuollessa ja mitä huoneistoon jääneelle omaisuudelle tehdään. Omaisuus siirtyy vuokranantajalle kuukauden kuluttua ilmoituksesta. Jos vuokralaisen kuolinpesää ei tavoiteta, määräaika on neljä kuukautta. Selvästi arvoton omaisuus ja roskat vuokranantaja saa hävittää heti, mutta ei valokuvia tai asiakirjoja.
Myös vanhat vuokrasopimukset uuden lain piirissä
Uutta lakia sovelletaan pääsääntöisesti myös ennen 1.10.2026 tehtyihin vuokrasopimuksiin. Kaksi poikkeusta on syytä huomata. Irtisanomisaikoja koskevaa uutta sääntelyä ei sovelleta vanhoihin sopimuksiin, elleivät osapuolet erikseen toisin sovi. Kirjallista vuokrankorotusilmoitusta koskeva vaatimus puolestaan koskee vain lain voimaantulon jälkeen solmittavia sopimuksia.
Vakuuden 14 päivän palautusaika ja tupakointikielto sen sijaan koskevat myös olemassa olevia sopimuksia heti lain voimaantulosta lähtien.
Kumpi hyötyy, vuokralainen vai vuokranantaja?
Vuokranantajat ry:n juristi Mona Haataja pitää uudistusta kokonaisuutena onnistuneena.
– Kyse on merkittävästä muutoksesta, sillä nykyinen laki on yli 30 vuotta vanha. Pidämme uudistusta pääosin onnistuneena ja tasapainoisena. Uusi sääntely selkeyttää vuokrasuhteen pelisääntöjä ja huomioi paremmin tämän päivän tarpeet esimerkiksi sähköisen viestinnän osalta. Lisäksi uusi sääntely vahvistaa ja yhtenäistää jo olemassa olevia toimintatapoja, Haataja sanoo.
Vuokralaisen suojaksi säädetyt uudet, pakottavat säännökset – vakuuden määräaikainen palautus, kirjallinen korotusilmoitus ja tarkemmat purkamisperusteet – vahvistavat puolestaan vuokralaisen asemaa riitatilanteissa.
Vuokralaiset ry:n toiminnanjohtaja Anne Viita arvioi lakimuutoksia kriittisesti.
– Irtisanomisajan lyheneminen heikentää vuokralaisen asemaa. Pitkälle asumisajalle ei annettu paljon arvoa, Viita kommentoi.
— Muualla Euroopassa on pikemminkin vahvistettu vuokralaisten asemaa, Suomessa mennään toiseen suuntaan.