Asuntokauppa kävi aiempaa vilkkaampana lokakuussa, ilmenee asuntoja ja kiinteistöjä välittävän Huoneistokeskuksen tuoreesta asuntomarkkinakatsauksesta.
Tällä hetkellä osakeasuntoja listataan myyntiin aiempaa vilkkaammin, sillä odotukset asuntokaupan piristymisestä ovat lisänneet käytettyjen asuntojen tarjontaa. Vuoden 2025 kolmannella vuosineljänneksellä (heinä-syyskuu) myynti-ilmoitusten määrä kasvoi Oulua lukuun ottamatta kaikissa suurissa kaupungeissa, eniten Turussa (15,7 prosenttia) ja Helsingissä (13,4 prosenttia).
Runsas tarjonta on katsauksen mukaan venyttänyt myyntiaikoja ja luonut poikkeuksellista laskupainetta hintoihin. Esimerkkisi 1980-luvun alun jälkeen asuntojen nimellishinnat ovat laskeneet pääkaupunkiseudulla vain harvoin ja laskukausien määrän voi laskea yhden käden sormilla.
Näihin lukeutuvat esimerkiksi 1990-luvun alun lama, 2000-luvun alun IT-kupla ja vuonna 2008 kärjistynyt kansainvälinen finanssikriisi ja siitä seurannut Euroopan velkakriisi. Näille ajanjaksoille on ollut yhteistä korkotason nousu ja asuntokaupan hiipuminen. On kuitenkin poikkeuksellista, että asuntojen hinnat laskisivat suurissa kaupungeissa pitkään ja merkittävästi, sillä tonttimaan ja asuntojen kysyntä on niissä yleensä pysyvästi vahvaa suhteessa tarjontaan.
Huoneistokeskuksen mukaan tämä selittää, miksi hintaennustajat ovat jo usean vuoden ajan povanneet asuntomarkkinoiden hintojen nousua “seuraavalle vuodelle”. Perinteisesti asuntokaupan hiljeneminen ja hintojen lasku suurissa kaupungeissa onkin ollut ohimenevä, lyhyen aikavälin murhe.
– Kuluttajien luottamus ja ostovoima ovat asuntomarkkinoiden keskeisiä ajureita. Kuluttajaliiton mukaan palkansaajien ostovoima kasvaa tänä vuonna voimakkaimmin 16 vuoteen, ja sen odotetaan paranevan myös vuonna 2026, jolloin saavutetaan vuoden 2020 huipputaso. Myös odotukset hintakehityksestä vaikuttavat markkinoiden toimintaan, Huoneistokeskuksen toimitusjohtaja Marina Salenius sanoo tiedotteessa.
– Vaikka korkea työttömyys ja heikko kuluttajaluottamus edelleen hillitsevät ostohaluja – parantunut ostovoima, runsas tarjonta ja laskeneet hinnat tarjoavat asuntoa etsiville poikkeuksellisia mahdollisuuksia. Tämä ilmenee myös kuluneen vuoden kauppamäärien trendinomaisessa kasvussa, Salenius jatkaa.
Asuntokaupan piristyminen ei näy vielä myyntiajoissa
Käytettyjen asuntojen kauppa kasvoi jälleen lokakuussa vuoden takaiseen verrattuna. Tilastojen perusteella sama kehitys on jatkunut lähes koko vuoden yhtä kuukautta lukuun ottamatta. Lokakuun kauppamäärien kasvu johtui pääosin pääkaupunkiseudun vahvasta kehityksestä, jossa käytettyjen asuntojen kauppa nousi 9,5 prosenttia vuodentakaisesta.
Vuoden 2024 lokakuu oli vilkas käytettyjen asuntojen markkinassa: välittäjien kautta tehdyt kauppamäärät ylittivät 5 000 asunnon rajan, mikä teki siitä viime vuoden vilkkaimman kuukauden kappalemääräisesti.
Vaikka vertailukausi oli vahva, lokakuun 2025 kauppamäärät nousivat siitä huolimatta 1,8 prosenttia, mikä korostaa käytettyjen asuntojen markkinoiden kestävyyttä. Viimeksi enemmän käytettyjä asuntoja on myyty yhden kuukauden aikana syyskuussa 2022. Lisäksi lokakuu oli jo toinen peräkkäinen kuukausi, jolloin kauppoja tehtiin yli 5 000. Edellisen kerran vastaavaa nähtiin vuonna 2022.
Kokonaisuudessaan käytettyjen asuntojen kauppamäärät ovat tammi–lokakuussa nousseet 13,1 prosenttia verrattuna viime vuoden vastaavaan ajankohtaan. Erityisen positiivista katsauksen mukaan on, että pääkaupunkiseudulla kauppa on kasvanut markkinoiden keskimääräistä tasoa voimakkaammin, peräti 18,1 prosenttia tammi–lokakuussa. Pääkaupunkiseudun kauppamäärien ja hintojen kehitys antaa usein suuntaa koko Suomen asuntomarkkinoille, vaikka alueellisia eroja on aina syytä huomioida.
Kauppamäärien kasvu ei ole vielä lyhentänyt myyntiaikoja, jotka ovat yhä vuosikymmenen pisimmillä tasoilla kautta maan. Huoneistokeskuksen mukaan pitkät myyntiajat heijastavat ostajien neuvotteluvoiman kasvua, mutta osin ne johtuvat myös pidempään myynnissä olleiden kohteiden poistumisesta markkinoilta.
– Suurissa kaupungeissa asuntojen keskimääräinen myyntiaika on noin 120 päivää, ja ennakoimme, että hintojen trendinomainen nousupaine alkaa vasta, kun myyntiajat lyhenevät noin kuukaudella eli noin 90 päivään, Huoneistokeskus arvioi.
Asuntokauppa painottuu etenkin suuriin kaupunkeihin
Asuntomarkkinakeskustelu painottuu ennen kaikkea suuriin kaupunkeihin. Huoneistokeskuksen mukaan se on ymmärrettävää, sillä esimerkiksi lokakuussa 15 suurinta kaupunkia vastasi 56 prosentista kaikista asuntokaupoista. Suurten kaupunkien markkinoita leimaa viime vuosien voimakas rakentaminen, joka on lisännyt tarjontaa ja pitänyt hintojen nousupaineen alhaisena.
Helsingissä asuntojen hintakehitys kääntyi laskuun vuoden 2022 viimeisellä neljänneksellä. Hintojen laskua voidaan pitää merkittävänä, kun huomioi, että koronavuosina 2020–2021 hinnat nousivat voimakkaasti. Helsingin kaupungin mukaan vuodesta 2011 lähtien asuntojen hinnat ovat keskimäärin nousseet noin 1,6 prosenttia vuodessa, vaikka laskelmaan sisältyvät myös vuosien 2023–2024 poikkeukselliset hintojen laskut. Tämä näkyy konkreettisesti esimerkiksi siten, että 300 000 euron asunnon arvo kasvaisi 10 vuodessa 1,6 prosentin vuosikasvulla noin 350 000 euroon.
Huoneistokeskuksen mukaan varallisuustutkimukset osoittavatkin, että asunnonomistajien varallisuus on selvästi korkeampi kuin vuokra-asujilla, osittain siksi, että asunnon omistaminen pakottaa säästämään ja mahdollistaa varallisuuden kerryttämisen korkoa korolle.
OP-Pohjolan mukaan ensiasunnon ostajien keski-ikä on noin 30 vuotta, eli pari vuotta korkeampi kuin 2010-luvulla. Kaupungistumista pidetään yhtenä syynä, miksi ensiasunnon ostajien keski-ikä on noussut kuluneen 15 vuoden aikana. Varallisuuden kerryttämisen kannalta positiivista on se, että vaikka kaupungeissa asutaan entistä useammin vuokralla, muun säästämisen ja sijoittamisen suosio on kasvanut.
Kuluttajien varovaisuus jarruttaa markkinoita
Kuluttajien odotukset työttömyyskehityksestä ovat viime kuukausina heikentyneet entisestään, ja yhä useampi kokee oman työpaikkansa aiempaa turvattomammaksi. Samaan aikaan markkinatilanne tarjoaa erityisen hyvät mahdollisuudet ensiasunnon ostajille ja sijoittajille, vaikka yleinen markkinatunnelma on edelleen varovainen.
Suhdanteet vaihtelevat, mutta pitkällä aikavälillä asuntomarkkinoita ohjaa ennen kaikkea väestönkasvu. Asuntojen kysyntään vaikuttavat väestön määrä, ikärakenne ja koulutustaso. Hypon mukaan uudet työpaikat syntyvät usein sieltä, missä korkeasti koulutetut luovat kasvua. Niiden ympärille rakentuu vähitellen työtä myös matalapalkka-aloille.
Väestönkasvun ohella asuntomarkkinoiden kehitystä muokkaavat myös esimerkiksi aluetalouden näkymät. Paikallisesti piristymistä onkin asuntomarkkinoilla nähty muun muassa Länsi-Suomen rannikolla.
– Vilkas keskustelu asuntomarkkinoiden tilasta on saanut monet ostajat ja sijoittajat poikkeamaan suunnitelmistaan ja toimimaan tunnepohjaisesti, jopa laumakäyttäytymisen mukaisesti. Synkkä markkinasentimentti ruokkii tätä ilmiötä entisestään. Pitkällä aikavälillä menestyy se, joka säilyttää malttinsa ja tekee päätöksiä rationaalisesti myös markkinoiden heilahdellessa, Salenius sanoo.
– Samaan aikaan asuntomarkkinoiden kehityksen kannalta perustekijät vahvistuvat kuukausi kuukaudelta: kauppamäärät kasvavat, ja väestö keskittyy edelleen suuriin kaupunkeihin. Hinnat seuraavat tätä kehitystä aikanaan – kuten aina ennenkin, hän jatkaa.
LUE MYÖS:
Kannattaako ostaa asunto vai muuttaa vuokralle? Asiantuntijalta selkeä näkemys
Kuka tahansa voi muuttaa kirjoille kotiisi – näin pääset ylimääräisestä asukkaasta
