Asuntolainoja nostettiin tammikuussa enemmän kuin kahtena edellisvuonna

Uusien asuntolainojen keskikorko oli 3,20 prosenttia.
Suomen Pankki Helsingissä. LEHTIKUVA / MARTTI KAINULAINEN
Suomen Pankki Helsingissä. LEHTIKUVA / MARTTI KAINULAINEN

Suomalaiset kotitaloudet nostivat uusia asuntolainoja miljardin euron edestä tammikuussa 2025. Määrä on 24 prosenttia enemmän kuin tammikuussa 2024 ja 18 prosenttia enemmän kuin tammikuussa 2023, mutta silti noin 14 prosenttia vähemmän kuin tammikuussa keskimäärin vuosina 2011–2024.

Suomen Pankin mukaan uusien nostojen keskikorko nousi hieman joulukuusta, kun käytetyin viitekorko eli 12 kuukauden euribor nousi. Keskikorko oli tammikuussa 3,20 prosenttia, mikä on 1,16 prosenttiyksikköä vähemmän kuin vuosi sitten tammikuussa. Uusista lainoista 104 miljoonaa euroa eli noin kymmenesosa oli sijoitusasuntolainoja.

Mainos - sisältö jatkuu alla

Euriborkorot ovat selvästi käytetyimpiä asuntolainojen viitekorkoja, uusista lainoista liki 96 prosenttia sidottiin euriboreihin. Tammikuussa 75,8 prosenttia sidottiin 12 kuukauden, 9,7 prosenttia 6 kuukauden ja 14,6 Keskikorko oli tammikuussa 3,20 prosenttia 1 tai 3 kuukauden euriboriin.

Eripituisten euriborkorkojen yleisyys vaihtelee korkotason muuttuessa niin, että kullakin hetkellä koroltaan pienimmän vaihtoehdon osuus nostoista kasvaa. Vuotta lyhyempien euriborien suosio saavutti viime vuosien huippunsa lokakuussa 2023, kun yli puolet euriborsidonnaisista asuntolainoista sidottiin niihin.

Lyhyiden euriborien rinnalla myös muut viitekorot kasvattivat suosiotaan, kun yleinen korkotaso alkoi nousta vuonna 2022. Pankkien omien viitekorkojen, kuten primekorkojen, suosio saavutti huipun marraskuussa 2023, kun uusista asuntolainoista 7,1 prosenttia sidottiin pankkien omiin viitekorkoihin. Korkotason laskettua näihin viitekorkoihin sidottiin tammikuussa 2025 enää prosentin kolmasosa uusista asuntolainoista.

Mainos - sisältö jatkuu alla

Kiinteiden korkojen kysyntä on tasaisempaa, ja niiden suosio saavutti huippunsa huhtikuussa 2024, kun 6,6 prosenttia uusista asuntolainoista oli kiinteäkorkoisia ja niistä maksettiin keskimäärin 0,6 prosenttiyksikköä pienempää korkoa kuin euriborsidonnaisista asuntolainoista.

Tammikuussa 2025 uusista asuntolainoista 3,6 prosenttia oli kiinteäkorkoisia ja niiden keskikorko oli lähes sama kuin euriborsidonnaisilla asuntolainoilla.

Tammikuussa 2025 kiinteiden korkojen kiinnitysaika oli yli 10 vuotta noin 34 prosentissa koko lainamäärästä ja lopuissa tätä lyhyempi. Koron kiinnitysaika tarkoittaa ajanjaksoa, jonka aikana korko ei voi muuttua.

Kannattaako valita lyhyt vai pitkä viitekorko? Epävarma korkonäkymä tekee valinnasta nyt poikkeuksellisen vaikean.
Viime vuosina tekoälyn läpimurto on kasvattanut USA:n eroa Eurooppaan ja Suomeen.
Usean miljardin euron arvoinen hanke toteutuu Lappeenrannassa.
Mainos