Suomen talous kasvaa tänä vuonna odotettua hitaammin, mutta asuntomarkkina alkaa jo hyötyä taloustilanteen parantumisesta. Asuntokauppa on piristynyt ja asuntojen hinnoissa nähdään orastavaa nousua. Tämä ilmenee kiinteistönomistajia ja rakennuttajia edustavan Raklin tuoreessa asuntomarkkinakatsauksesta.
– Asuntokauppa on herännyt alkuvuoden aikana ja patoutuneet asunnon osto- ja vaihtotarpeet ovat alkaneet purkautua. Kuluttajien kohentunut ostovoima, matalampi korkotaso ja asuntojen laskeneet hinnat motivoivat asuntokauppoja. Kääntöpuolella globaalin epävarmuuden lisääntyminen, Suomen talouden tahmea toipuminen ja epävarmuus työpaikan menettämisestä jarruttavat asuntokauppaa, toteaa Raklin pääekonomisti Julia Ruotsi.
Tällä hetkellä kaupaksi menevät erityisesti käytetyt ja hyväkuntoiset asunnot viihtyisiltä asuinalueilta. Asuntojen hinnoissa nähdään nousun merkkejä, mutta käänteestä on aikaista puhua.
Suhdannetilanne alkaa Raklin katsauksen mukaan hitaasti tukea asuinrakentamisen käynnistymistä, mutta kuluvan vuoden heikko talouskasvu ei vielä tuo suurta vetoapua rakentamiseen. Asuinrakentamisen käynnistymistä jarruttaa myös se, että liikatarjontaa on edelleen paljon jäljellä, rakennuskustannukset ovat korkealla tasolla, asuntojen hintojen nousu on vaisua ja uusien sekä vanhojen asuntojen hintaero on korkealla.
Vuokra-asuntomarkkinassa käyttöasteiden ja vuokrien kasvu piristyy kuluvasta vuodesta eteenpäin, kun kasvava vuokra-asuntojen kysyntä syö pois markkinan ylimääräistä tarjontaa. Uudisrakentamisen alamäki alkaa näkyä vuokra-asuntotarjonnan vähentymisenä ja samalla väestönkasvu ylläpitää vuokra-asuntojen voimakasta kysyntää erityisesti kasvukeskuksissa.
Raklin vuokra-asuntobarometrin mukaan vuokra-asuntotarjonnan saldoluku on kääntynyt pitkästä aikaa positiiviseksi ja suurempi osa vastaajista uskoo nyt vuokra-asuntotarjonnan kasvuun seuraavan 12 kuukauden aikana.
Suomessa asuntojen hinnat ovat Raklin katsauksen mukaan nousseet huomattavasti maltillisemmin euroalueeseen verrattuna. Suomessa hinnat nousivat vain vajaat kaksi prosenttia viimeisen 10 vuoden aikana, kun euroalueella vastaava hinnannousu oli keskimäärin noin 45 prosenttia ja EU:ssa 52 prosenttia. Hintojen nousun ennustetaan pysyvän Norjassa, Ruotsissa ja Tanskassa huomattavasti Suomea voimakkaampana myös tulevina vuosina.
Myös asumiskustannusten kasvu on pysynyt Suomessa maltillisena muuhun Eurooppaan ja Pohjoismaihin verrattuna.
