Asuntokauppamäärät jäivät vuoden ensimmäisellä puoliskolla historiallisen matalalle tasolle.
– Vuoden 2024 tammi–kesäkuussa myytiin vain noin 23 000 asuntoa. Jos vuosi jatkuisi vastaavalla tavalla, jäätäisiin vuonna 2024 vain noin 47 000 asuntokauppaan, mikä olisi asuntokaupan heikoin vuosi sitten 90-luvun alun laman, sanoo Kiinteistönvälitysalan Keskusliiton toimitusjohtaja Tuomas Viljamaa tiedotteessa.
Asuntojen hinnat ovat sen sijaan pysyneet tämän vuoden aikana vakaina. Pääkaupunkiseudulla käytettyjen asuntojen hinnat olivat kesäkuussa KVKL:n hintaindeksillä täysin samalla tasolla kuin vuoden 2023 lopussa.
– Toimenpiteitä kuitenkin tarvitaan, jotta asuntokauppaan ja koko kansantalouteen saadaan nyt vauhtia, Viljamaa sanoo.
Asuntokauppa on suhdannevetoista. Nykyinen heikko suhdanne on jatkunut poikkeuksellisen pitkään. Viljamaa toteaa, että korkojen nousun ja asumismenojen voimakas kasvu on näkynyt asuntokauppatilastoissa.
Asuntokauppalukuja painaa Viljamaan mukaan alas myös nollakorkoaikana voimakkaasti lisääntynyt vuokra-asuntojen tarjonta. Kasvavat kaupungit luonnollisesti tarvitsevat asuntotuotantoa, ja kaupungistuminen on lisännyt vuokra-asumisen osuutta Suomessa.
– Asuntokaupan ja asuntomarkkinoiden pohja kuitenkin näyttäisi tapahtuneen tämän vuoden ensimmäisellä vuosineljänneksellä. Talvikuukaudet olivat poikkeuksellisen synkät asuntokaupassa. Toinen vuosineljännes oli jo huomattavasti parempi, ja asuntokauppamäärät kasvoivat kuukausittain sekä myös myyntiajat kääntyivät laskuun.
– Kesäkuussa nähtiin voimakas nousu asunnon ostoaikeissa, mikä on näkynyt heinäkuussa asuntonäytöillä ja asuntolainaneuvotteluissa. Kaikki näyttää siltä, että vuoden toisesta puoliskosta tulee vuoden alkupuoliskoa huomattavasti virkeämpi asuntokaupassa, Viljamaa ennakoi.
Asuntorahoituksen sääntelyä on kiristetty voimakkaasti jo noin 15 vuotta. Suomessa on myös poistettu omistusasuntolainojen korkovähennysoikeus. Muissa Pohjoismaissa on edelleen korkovähennysoikeus käytössä.
– Ei ole sattumaa, että Ruotsissa ja myös muissa Pohjoismaissa asuntokauppa on piristynyt reippaasti jo vuoden ensimmäisellä puoliskolla. Suomi tulee jälkijunassa. Asuntorahoituksen sääntelyllä on tässä oma osuutensa. Kokonaisuutta olisi Suomessakin syytä miettiä. Ainakin 35 vuoden asuntolainat olisi syytä palauttaa valikoimiin kasvukeskuksissa. Toimenpiteitä tarvitaan, jotta asuntokauppaan saadaan vauhtia, koska se on myös keskeisin keino saada rakentaminen liikkeelle ja kansantalouteen lisää vetoa sekä dynamiikkaa, Viljamaa painottaa.
-Suhdannekäänne on jo tapahtunut, mutta varmasti kaikki toivoisivat, että positiiviset näkymät vahvistuisivat entisestään syksyä kohti. Suomen talous vaatisi ohjauskorkojen laskua. Suomen yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi oli kesäkuussa koko euroalueen alhaisin. Kuluttajien ostovoima siis joka tapauksessa vahvistuu, ja sitä mukaa asunnon ostoaikeet vahvistuvat.
Vuoden 2024 ensimmäisen vuosipuoliskon tammi–kesäkuun ajalle Kiinteistönvälitysalan Keskusliiton ylläpitämään KVKL Hintaseurantapalveluun raportoitiin maanlaajuisesti yhteensä 22 177 käytettyjen asuntojen kauppaa (-5,4 % ed. vuosi) ja uudisasunnon myyntiä (-14,2 % ed. vuosi). Asuntokaupan kokonaisvolyymi jäi siten yhteensä 23 111 kappaleeseen (-5,8 %).
Tammi–kesäkuussa myydyistä käytetyistä asunnoista hieman yli puolet sijaitsi kerrostaloissa ja noin neljännes oli rivitalo- tai paritaloasuntoja. Reilu viidennes oli omakotitalojen tai erillistalojen kauppaa.
