Asuntokauppoja tehtiin Kiinteistönvälitysalan Keskusliiton Hintaseurantapalvelun asuntokauppadatan mukaan 50 935 kappaletta, kun edellisenä vuonna 2022 kauppamäärä oli 67 500. Kauppamäärät putosivat 24,5 prosenttia vuoteen 2022 verrattuna.
Vuoden 2022 kesällä asunnon ostoaikeet putosivat dramaattisesti. Asuntokaupassa asuntolaina sidotaan tyypillisesti 12 kuukauden euriboriin, joka nousi pitkän ja epätavallisen miinuskorkojakson jälkeen plussalle huhtikuussa 2022.
KVKL:n mukaan Euroopan keskuspankki myöhästyi ohjauskoron nostojen aloittamisesta, mikä johti ohjauskorkojen ja euriborien historiallisen nopeaan nostamiseen ja luonnollisesti nosti myös markkinakorot ennätyksellisen nopeasti. Korkojen nousu jatkui aina syyskuun lopulle 2023.
Kahdentoista kuukauden euribor kävi lakipisteessä 29. syyskuuta, jolloin korko oli 4,228 prosenttia. Sen jälkeen korko on tasaantunut ja lähtenyt lasku-uralle, kun ohjauskoron nostot ovat saaneet inflaation laskuun. Suomen osalta ohjauskorkoja olisi laskettu. Suomi on euroalueella korkoherkin maa, koska meillä niin suuri osa asuntolainoista on sidottu liikkuviin korkoihin.
– Korkojen nousu on siis osunut suomalaisiin nopeimmin, mikä näkyy ikävällä tavalla asuntokaupassa. Positiivinen puoli siinä on, että korkojen laskiessa suomalaisten tilanne myös paranee nopeimmin, KVKL summaa.
Viime vuonna kiinteistönvälittäjien kautta myytiin vain 2 160 uudiskohdetta
Asuntokaupan hiljeneminen on saanut rakentamisen voimakkaaseen jarrutukseen. Vielä vuoden 2023 lopulla valmistui runsaasti uusia asuntoja.
Esimerkiksi iso kerrostalohanke kestää valmistua noin 1,5–2 vuotta, joten moni hanke on aloitettu nollakorkoaikana. Erityisesti asuntokaupan tahmeus onkin näkynyt uudiskohdekaupassa vuonna 2023.
Vuoden 2023 aikana kiinteistönvälittäjien kautta myytin vain 2 160 uudiskohdetta, kun vuonna 2022 kaupaksi meni 5 894 uutta asuntoa. Pudotus on ollut siis merkittävä, toteaa KVKL.
– Kun asuntokauppa piristyy, myös uudiskohdekauppa ja rakentaminen alkaa vetämään. Uusien asuntojen rakentamisella on asuntokaupalle suuri merkitys, koska uuden asunnon kauppa käynnistää asuntokaupan ketjuja: tyypillisesti joku vanha kohde vapautuu myyntiin ja niin edelleen, KVKL sanoo.
Asuntokauppa piristyy tänä vuonna
Paljon riippuu talouden kehityksestä ja erityisesti kotitalouksien ostovoiman vahvistumisesta, mutta näillä näkymin asuntokauppamäärät voisivat kasvaa tänä vuonna noin 15 prosenttia vuoden 2023 lukuihin, KVKL arvioi.
Kun korontarkistuspäivät ovat enenevissä määrin positiivisia asioita kotitalouksille, myös kotitalouksien ostovoima vahvistuu entisestään ja kuluttajien luottamus vahvistuu. Myyntiajat kääntyvät laskuun ja asuntojen hinnat kääntyvät nousu-uralle.
Asuntokaupan aktiivisuuden lisääntyminen näkyy ensin myyntiaikojen lyhenemisenä ja myöhemmin hintojen nousuna. Erityisesti isommista perheasunnoista on runsaasti kysyntää.
KVKL:n mukaan tarjontaa on pienemmistä asunnoista runsaasti ja asuntomarkkinoilla on tietynlaista kohtaanto-ongelmaa. Erityisesti kaupunkien väestönkasvu tukee kuitenkin asuntomarkkinaa ja kysynnän kasvu todennäköisesti kääntää asuntojen hinnat nousuun.
– Asuntojen hinnat ovat vuoden 2023 aikana laskeneet, joten nyt on myös hintatason kannalta hyvä aika tarkastella asuntomarkkinoita ja tarjontaa. Realistinen hinnoittelu on edelleen tärkeää, jos haluaa asunnon kaupaksi tämän vuoden asuntomarkkinoilla. Olennaista asuntoa vaihtaessa on luonnollisesti välirahan suuruus.