Danske Bank ennustaa asuntojen hintojen laskevan Suomessa tänä vuonna keskimäärin 2,8 prosenttia. Pankin mukaan asuntokaupalla on silti edellytyksiä piristyä, jos työmarkkinoiden epävarmuus hellittää ja ostovoiman vahvistuminen alkaa näkyä kotitalouksien päätöksissä.
Danske Bankin tuoreen asuntomarkkinakatsauksen mukaan asuntojen hinnat elpyvät ensi vuonna keskimäärin 1,0 prosenttia. Tänä vuonna markkinaa painavat edelleen epävarmuus, heikko asuntomarkkinakehitys ja nousevat kustannukset.
Erityisesti materiaalikustannukset ovat jatkaneet nousuaan alkuvuonna. Uusien asuntojen hinnat ovat yhä selvästi vanhoja asuntoja korkeammalla. Viimeisen vuoden aikana vanhojen asuntojen hinnat ovat laskeneet useimmissa kaupungeissa noin 1–5 prosenttia.
Hintakehitys vaihtelee alueittain
Hintakehitys vaihtelee kuitenkin voimakkaasti alueittain. Danske Bankin mukaan vahvinta kehitys on ollut Rovaniemellä, jossa hinnat ovat nousseet 10,2 prosenttia. Heikointa hintakehitys on ollut Kouvolassa, jossa hinnat ovat laskeneet saman verran. Pohjanmaa on erottunut edukseen muuta Suomea matalamman työttömyysasteen ja hieman vahvemman asuntojen hintakehityksen vuoksi.
Rakentamisen näkymä pysyy pankin mukaan vaisuna. Uusia rakennuslupia haetaan edelleen vähän, mikä viittaa siihen, ettei seuraavan 1–2 vuoden aikana valmistuvien asuntojen määrä kasva merkittävästi. Kokonaiskuvaan tuo kuitenkin positiivisen signaalin datakeskusten rakennushankkeiden lisääntyminen.
Danske Bankin yksityistalouden ekonomisti Kaisa Kivipelto arvioi, että matalat rakennuslupamäärät ennakoivat niukkaa asuntotarjontaa lähivuosina.
– Asuntomarkkinoiden kehitys tulee lähivuosina olemaan hyvin eri näköistä riippuen siitä, puhutaanko pienistä asunnoista vai perheasunnoista, sekä siitä, puhutaanko kasvukeskuksissa vai muuttotappiopaikkakunnilla sijaitsevista asunnoista. Etenkin pääkaupunkiseudulla saatetaan sulatella vielä jonkin aikaa pienten asuntojen ylitarjontaa, kun taas perheasuntojen kohdalla nähdään jo merkkejä kiristyvästä markkinatilanteesta, Kivipelto kertoo tiedotteessa.
Kuluttajat edelleen varovaisia
Kuluttajien asunnonostoaikeet ovat edelleen heikot. Toukokuun kuluttajaluottamustilastoissa vain yhdeksän prosenttia kotitalouksista aikoi ostaa tai rakentaa asunnon vuoden sisällä. Vuotta aiemmin osuus oli 11 prosenttia. Syyskuussa 2021 osuus oli korkeimmillaan 19 prosenttia.
Kivipellon mukaan heikko työllisyystilanne on suurin yksittäinen tekijä, joka jarruttaa asunnonostoaikeita. Työttömien määrä on kasvanut, ja toukokuussa 29 prosenttia työllisistä suomalaisista koki lomautuksen tai työttömyyden uhan kasvaneen omalla kohdallaan.
Kotitalouksien velkaantumisaste on viime vuosina laskenut, ja palkansaajien ostovoiman ennustetaan vahvistuvan tänä ja ensi vuonna. Danske Bankin mukaan monella suomalaisella olisi siksi taloudellisia edellytyksiä lähteä asuntokaupoille, jos luottamus omaan talouteen paranisi.
– Piristymisen merkit työmarkkinoilla sekä inflaatio- ja koronnostopaineiden väistyminen toisivat mukanaan myös halukkuuden lähteä asuntokaupoille, Kivipelto toteaa.
Korkotilanne herättää epävarmuutta
Korkomarkkina tuo näkymään epävarmuutta. Asuntolainojen yleisimmät euribor-viitekorot ovat viime vuosina laskeneet, mikä on keventänyt kotitalouksien korkokuluja. Kevään aikana euriborit ovat kuitenkin kääntyneet uudelleen nousuun, kun markkina on alkanut ennakoida Euroopan keskuspankin ohjauskorkojen nostoja loppuvuoden aikana.
Danske Bankin mukaan ohjauskorkojen nousu kasvattaisi kotitalouksien korkokuluja etenkin vuoden 2027 aikana. Pankki ennustaa kuitenkin markkinoita maltillisempaa kehitystä ja arvioi EKP:n nostavan korkoja kahdesti kesä- ja heinäkuun kokouksissa. Tämä veisi talletuskoron 2,5 prosenttiin.
Pankin ennusteen mukaan EKP voi kääntää korot uudelleen laskuun jo keväällä 2027. Silloin 12 kuukauden euriborin huippu olisi todennäköisesti jo takana, ja korkojen suunta voisi kääntyä laskuun ensi syksystä alkaen.