Sanna Marinin (sd.) hallituksen tavoite asumisen päästöjen vähentämiseksi ei onnistu, Energiateollisuus katsoo tiedotteessaan.
Hallitus on varannut sata miljoonaa euroa käytettäväksi energiatehokkuuden parantamiseksi vuosiksi 2020-2022. Tuki on tarkoitettu asuinrakennusten energiatehokkuuden parantamiseen, mutta Energiateollisuus pelkää sen valuvan sellaisiin toimiin, joilla ei ole todellista päästöjä vähentävää vaikutusta.
– Energia-avustusten laskentatavassa on perustavanlaatuinen vääristymä, toteaa Energiateollisuuden asiantuntija Mirja Tiitinen tiedotteessa.
– Yhteiskunnan rahaa ohjataan nyt myös sellaisiin toimiin, jotka eivät paranna rakennusten energiatehokkuutta eivätkä ne myöskään vähennä Suomen tai EU:n päästöjä, Tiitinen jatkaa.
Näkemystään Energiateollisuus perustelee sillä, että tukea myönnettäessä huomioidaan rakennuksen rakentamisajankohdan tilanne. Jos alun perin hiilellä lämmitetty taloyhtiö siirtyy nyt uusiutuvasta kaukolämmöstä maalämpöön, tuen perusteena pidetään edelleen alkuperäistä lämmitysmuotoa, eli kivihiililämmitystä.
– Irtautuminen kaukolämmöstä ei ole ilmastoteko, toteaa Energiateollisuuden toimitusjohtaja Jukka Leskelä tiedotteessa.
– Kaukolämpöverkon ylläpito on välttämätöntä ilmastoneutraalin energiajärjestelmän kehittämiseksi, jotta voidaan hyödyntää hajautetusti tuotettua energiaa ja hukkalämpöjä. Verorahojen haaskaaminen nykyisiin tukiin on vastuutonta, Leskelä jatkaa.
