Inflaatio laukkaa villisti, Euroopan Keskuspankki nosti viime vuonna ohjauskorkojaan ensi kertaa 11 vuoteen ja Eurooppaa ja Suomea vaivaa energiakriisi. Ne vaikuttavat jokaisen kuluttajan arkeen ja talouteen.
Verkkouutiset haastatteli Nordean päästrategi Antti Saarta ja Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen eli ETLA:n tutkimusjohtaja Tero Kuusta siitä, mihin kannattaa sijoittaa vuonna 2023. Asiantuntijoiden viestissä on myös varovaista optimismia.
–Inflaatio ja siihen liittyvät koronnousut, Kiinan ongelmat sekä Venäjän käynnistämä sota. Ne ovat kolme isoa asiaa, jotka vaikuttavat maailman talouteen. Vaikka tässä on jo aika paljon rytissyt ja Suomessakin on taantuman uhkaa, niin olen varovaisen optimistinen. Oma tuntumani on, että osakemarkkinoilla on jo tultu aika paljon alaspäin ja siellä kupla on osittain jo puhjennut, Kuusi sanoo.
Saari jakaa osin Kuusen näkemyksen.
– Ehkä sanoisin, että muutaman vuoden tähtäimellä on syytä optimismiin ja mahdollisesti jo vuoden loppua kohden. Alkuvuoteen liittyy paljon epävarmuutta, mutta toisaalta, parhaat tuotot tehdään usein silloin, kun uskalletaan sijoittaa epävarmuuden keskellä, Saari sanoo.
Euroopan Keskuspankki on nostanut korkoja rohkeasti loppuvuodesta. Ohjauskorkojen nosto vaikuttaa inflaatioon viiveellä. Sen tähden Kuusi on uskaltaa olla varovaisen optimistinen sen suhteen, että vuoden viimeisellä neljänneksellä voi olla näkymiä paremmasta.
Sen sijaan talouden koko kuva ei Kuusen näkymän mukaan nostata vielä hurraa-huutoja, vaan Suomella ja Suomen kansantaloudella tulee olemaan tulevana vuonna vaikeat ajat.
Kupla asuntomarkkinoilla?
– Näkemykseni mukaan kuplia on syntynyt monelle puolelle. Esimerkiksi asuntomarkkinoilla kupla on vielä sitkeämmässä kuin muualla, Tero Kuusi sanoo.
Kuusi on kansantaloustieteilijä. Kansantaloustieteilijöille tyypillisesti hän on varovainen asetellessaan sanojaan ja ennustaessaan tulevaa. Kysymykseen siitä, että pitääkö hän asuntosijoittamista huonona vaihtoehtona hän vastaa:
– Kokonaan Suomen näkökulmasta katsottuna lähtökohdat tulevaan vuoteen ovat varsin heikot ja paljon negatiivisia trendejä on ilmassa. Kuluttajien luottamus on tosi heikkoa. Pitkän nollakorkojakson jälkeen kestää vähän aikaa ennen kuin markkinoita saadaan normalisoitua. Näkisin asuntomarkkinoilla olevan vielä riskejä, Kuusi sanoo.
Nordean Antti Saari ei kannusta ihmisiä rakentamaan sijoitussalkkujaan vain asuntojen ja kiinteistöjen varaan.
– Ikävä puoli tässä hommassa on se, että kaikessa sijoittamisessa on riskinsä. Se, että laittaa rahaa sukan varten on kaikista varmin keinoin, mutta sillä tavalla ei tule lainkaan tuottoja ja inflaatio nakertaa rahan arvoa koko ajan. Jos haluaa vaurastua, niin varsinkin lyhyellä tähtäimellä on hyvä varautua siihen, että riskit voivat realisoitua, Saari sanoo.
– Kukaan ei ole ennustamassa asuntojen hintojen romahdusta. Enemmänkin se on sellaista pientä värähtelyä. Onko juuri nyt erinomainen aika sijoittaa asuntomarkkinoille, niin eipä juuri sen enempää kuin muutenkaan.
Kiinteistöt ovat Saaren mukaan kohtuullisen epälikvidejä. Muutenkin salkun sisältöä kannattaa miettiä sitä kautta, miten oma talous sietää riskinottoa. Mitä suurempaan riskiin oma salkku pystyy, niin sitä suurempi voi olla osakemarkkinasijoitusten määrä salkussa. Varovaiselle sijoittajalle joukkolainojen ja rahamarkkinasijoitusten osuuksien pitäisi olla huomattavasti suuremmat.
Sekä Kuusi että Saari painottavat, että kaikkiin omaisuuslajeihin sisältyy aiempaa enemmän riskejä. Kuusi muistuttaa, että tässä ajassa ei varmuutta juuri ole, joten kotitalouden puskurien tulisi olla kunnossa. Kolikon kääntöpuolena mahdollisuudet osakemarkkinoilla ja joukkolainoissa ovat suuremmat kuin aiemmat.
– Taloustieteen perusoppi on, että jossain vaiheessa heikommat näkymät menevät asset hintoihin ja sen jälkeen ollaan uudessa tilanteessa tulevienkin tuottojen kanssa. Ehkä sellainen sopivan optimistinen asenne kuitenkin on hyvä muistaa, Kuusi sanoo.
Vihreässä siirtymässä ja energiassa tapahtuu
Suomen talous ei näytä elpymisen merkkejä ja taantuman uhka on olemassa niin meillä kuin koko Euroopassakin, mutta vaurastuminen ei ole mahdotonta tässäkään taloustilanteessa. Sijoittaminen ja sen riskit kannattaa mitoittaa oman talouden riskin sietokyvyn mukaan.
Mihin toimialoihin Nordean päästrategi Antti Saari ja ETLA:n tutkimusjohtaja Tero Kuusi suosittelevat sijoittamaan tänä vuonna?
–Vihreä siirtymä ja energiamurros ovat sellaisia markkinoita, joissa varmasti tapahtuu. Suuria investointeja pitää kansantaloudessa tehdä ennen kuin edes Suomessa pääsemme tavoitteisiin, joita vihreässä siirtymässä on, Kuusi sanoo.
Myös Nordea suosittelee vihreän siirtymän yhtiöitä sekä energiamurroksen ratkaisuja tuovia yhtiöitä.
– Toimialoista meidän suosituksissamme on tällä hetkellä ylipainossa terveydenhuolto, joka kestää tyypillisesti talouden heilahteluja monia muita aloja paremmin ja toisaalta sillä on myös hyvät pitkän aikavälin kasvunäkymät, Saari sanoo.
Kolmen edellä mainitun toimialan kohdalla kannattaa Saaren mukaan olla tarkkana hajauttamisen kanssa. Joidenkin yhtiöiden kohdalla kyse voi olla yksittäisistä onnistumisista tai epäonnistumisista.
Tero Kuusen mukaan tässä taloustilanteessa sijoitusten hajauttaminen esimerkiksi Yhdysvaltoihin saattaisi olla järkevää. Samaa sanoo Saari, mutta ei poissulje Suomea ja Eurooppaakaan.
– Eurooppa, mahdollisesti Suomi mukaan lukien ja kehittyvät markkinat voivat hyvin yllättää myönteisesti tänä vuonna. Sinänsä olen samaa mieltä, että hajauttamisessa etenkin Atlantin taakse on järkeä. Hyvin hajautetusta osakesalkusta reilu puolet pitäisi olla amerikkalaisyhtiöiden osakkeita. Jos ei jaksa itse tutkia yksittäisiä yhtiöitä, hyvin hajautetut rahastot ovat erinomainen tapa sijoittaa sinne.