Hyvinvointialueuudistus on edennyt koko maassa uudistukselle asetettujen tavoitteiden suuntaan, mutta moni asia on vielä kesken, todetaan riippumattoman asiantuntijaryhmän tekemässä laajapohjaisessa hyvinvointialueuudistuksen väliarvioinnissa.
Hyvinvointialueet ovat onnistuneet uudistamaan alueensa sosiaali- ja terveyspalvelujen palveluverkkoa ja palveluja. Sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuus valtakunnallisesti on pääosin samalla tasolla kuin ennen uudistusta.
Palvelujen laatu ja yhdenvertaisuus ovat väliarvioinnin mukaan parantuneet. Erityisesti hyvinvointialueiden sosiaali- ja terveyspalvelujen myöntämiskriteerit ja palvelujen sisällöt ovat yhtenäistyneet.
Arviointi osoittaa, että yksittäisten palvelujen saatavuudessa ja uudistamisessa on kuitenkin merkittäviä eroja hyvinvointialueiden välillä.
Pelastustoimen palvelujen saatavuudessa ja toimintavalmiudessa on väliarvioinnin mukaan tapahtunut myönteistä kehitystä uudistuksen alkuvuosista. Alueellisia eroja on kuitenkin erityisesti kasvukeskuksissa, joissa palvelujen saatavuuden kehitys ei ole täysin vastannut väestönkasvun ja demografisten muutosten tarpeita.
Asiantuntijaryhmän mukaan johtamiskyky vaihtelee alueittain. Alueet, joilla on selkeä strateginen johtamismalli, osaava ylimmän johdon tiimi ja investointeja johtamiseen, ovat edenneet hyvinvointialueuudistuksen toimeenpanossa muita alueita nopeammin.
Asiantuntijaryhmän mukaan osa toimenpiteistä pitää käynnistää välittömästi, joidenkin jatkokehittäminen vie enemmän aikaa.
Tutkijat näkevät kolme vaihtoehtoista tulevaisuutta: entistä vahvempi alueiden itsehallinto, nykymallin kehittämiseen pohjautuva vaihtoehto tai nykyistä vahvempi valtion ohjaus.
Asiantuntijat pitävät olennaisena, että suunnitelmallisuutta vahvistetaan sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä pelastuspalvelujen palvelujärjestelmän uudistamiseksi yli vaalikausien lisäämällä parlamentaarista yhteistyötä. Kansallista ohjausta ja alueiden sosiaali- ja terveyspalvelujen rakenteita on uudistettava rohkeasti pitkälle tulevaisuuteen.
Asiantuntijaryhmä ehdottaa, että hyvinvointialueiden määrä arvioidaan valtakunnallisena kokonaisuutena. Ennen kevään 2027 hallitusneuvotteluja on määriteltävä selkeät toiminnalliset ja taloudelliset kriteerit siitä, miten hyvinvointialueiden rakennetta ja määrää uudelleenarvioidaan.
Väliarvioinnin mukaan kansallista hyvinvointialueiden ohjausta pitää vahvistaa ja selkeyttää. Ohjaavien ministeriöiden on muodostettava yhteisymmärrys hyvinvointialueiden strategisesta ja yhdensuuntaisesta ohjauksesta, ohjauskokonaisuudesta sekä sen keskeisistä sisällöistä. Asiantuntijat esittävät, että ministeriöt sovittavat yhteen olemassa olevat ohjauskeinot siten, että ne auttavat saavuttamaan uudistuksen toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet.
Asiantuntijaryhmän mukaan hyvinvointialueiden rahoitusmallin tunnistetut ongelmat on korjattava. Suositus on, että ensivaiheessa mahdollistetaan pidennetty alijäämien kattamisvelvoitteen määräaika vuoteen 2028 myös niille hyvinvointialueille, jotka tekevät alijäämäisen tuloksen vuonna 2025, ja joilla kuitenkin on riittävän yksityiskohtainen ja valtioneuvoston hyväksymä suunnitelma.
Tutkijat suosittavat, että sosiaali- ja terveysalan tietopohjaan liittyvät tekniset ongelmat korjataan ja varmistetaan, että kaikki hyvinvointialueet noudattavat yhdenmukaisia ja luotettavia kirjaamiskäytäntöjä.
Arviointiryhmä esittää, että rahoitusmallin kannustimia ennaltaehkäiseviin ja kustannusvaikuttaviin toimiin lisätään. Tutkijat ehdottavat laajennettavaksi nykyistä hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen osoitettavaa laskennallista rahoitusosuutta kannustepalkkioksi.
Pidemmän aikavälin suosituksena asiantuntijat esittävät, että alueiden omaa rahoitusvastuuta lisätään ottamalla käyttöön verotusoikeus, mikäli valitaan nykyistä vahvempaan itsehallintoon pohjautuva ratkaisu.
