Ulko- ja turvallisuuspolitiikan asiantuntija Henri Vanhanen kirjoittaa viestipalvelu X:ssä, että ”tällainen ihmismassa ei ilmesty yhdelle Euroopan tarkimmin vartioiduista rajoista yhdessä vuorokaudessa tyhjästä”.
Hän kysyy, mitä tässä mahdollisesti taustalla ja mitä voidaan oppia?
– Lähes 50 000 ihmistä ylitti Ceutan rajan vuorokaudessa. Kaupunkiin, jossa asuu noin 85 000 ihmistä. Rajavalvonta romahti, ihmisiä kuoli ja armeija kutsuttiin paikalle. Kyse oli aidosta kriisistä, vaikka se on ilmeisesti jo laantumassa. Virallista selitystä ei vielä ole.
Vanhasen mukaan todennäköisesti taustalla useita tekijöitä, kuten huhut helpommasta pääsystä, salakuljettajien toiminta, Espanjan oikeuden päätös palautuksista ja Marokon sisäiset ongelmat.
Hän toteaa, että nämä eivät yksinään selitä näin suurta ryntäystä.
Vanhanen muistuttaa, että Marokko pysäyttää normaalisti vuosittain kymmeniätuhansia Eurooppaan pyrkiviä. Mikä muuttui?
– Olisi kyseenalaista väittää, ettei Marokon valtio olisi huomannut kymmenientuhansien ihmisten kokoontumista rajalleen. Vahva epäilys herää siis. Vuonna 2021 Marokko löysäsi rajavalvontaa Espanjan kanssa syntyneen diplomaattisen kiistan aikana. Silloin noin 8 000 ihmistä pääsi Ceutaan. Siksi vuoden 2026 kriisiä ei voi tarkastella ilman tätä taustaa. Aiempi toimintamalli tekee epäilyn ymmärrettäväksi.
Vanhanen katsoo, että Ceutan suurin opetus ei ehkä liity maahanmuuttoon vaan geopolitiikkaan.
– EU on ulkoistanut osan rajavalvonnastaan Turkille, Marokolle, Tunisialle ja muille naapurimaille. Eli niin kauan kuin yhteistyö toimii, järjestelmä toimii. Tosin samalla on syntynyt uusi haavoittuvuus.
– Ceuta muistuttaa, ettei Eurooppa voi rakentaa rajaturvallisuuttaan pelkästään sen varaan, että muut pysäyttävät muuttoliikkeen sen puolesta. Muuten jokainen poliittinen kriisi Turkin, Marokon tai muun kauttakulkumaan kanssa voi muuttua myös Euroopan rajakriisiksi, Vanhanen toteaa.