USA:n vetämien Venäjän hyökkäyssodan lopettamista ja tulitaukoa koskevien neuvottelujen käyminen ei johda automaattisesti suoriin myönnytyksiin Venäjälle, vaikka se näyttäytyykin arveluttavana, toteaa ulko- ja turvallisuuspolitiikan asiantuntija Henri Vanhanen.
USA:n edellinen hallinto ei keskustellut aggressioon syyllistyneen Kremlin kanssa sodan alettua.
– Ajattelen itse, että vielä ei ole tapahtunut mitään peruuttamatonta USA:n osalta. En painaisi ihan vielä paniikkinappulaa. Tässä on paljon sellaista, mikä liittyy Donald Trumpin tapaan toimia. Häneen kohdistuu kova paine saada jotain näkyvää aikaiseksi, koska hän on itse sanonut, että hänellä on kyky tehdä jotain tälle asialle, Vanhanen sanoo Verkkouutisille.
Trumpin rauhanehdotuksen yksityiskohdat ovat edelleen epäselvät. Julkisessa keskustelussa pyörivien tietojen mukaan Venäjä saisi pitää miehittämänsä alueet, Ukraina suljettaisiin Naton ulkopuolelle eikä maa saisi turvatakuita USA:lta. Ukraina joutuisi myös luovuttamaan osan mineraalivaroistaan ja infrastruktuuristaan USA:n käyttöön.
Lisäksi Krimin niemimaa tunnustettaisiin virallisesti osaksi Venäjää, muiden miehitettyjen alueiden hallinta tunnustettaisiin epävirallisesti ja maalle asetettuja pakotteita lievennettäisiin.
Vanhasen mukaan julkisuudessa pohditut rauhanehdot ovat ilman muuta huono diili Ukrainalle.
– Mutta en oikein usko, että tämä on se lopullinen asetelma. Minun on vaikea nähdä, miten amerikkalaiset pystyisivät navigoimaan tässä tilanteessa siten, että pelkästään neuvotteluja käymällä ratkaistaan ongelma pysyvästi niin, että tämä ei enää palaa amerikkalaisten pöydälle.
– En oikein usko, että tämä onnistuu näillä ehdoilla tai että Trumpin hallinnossa ollaan niin naiiveja, koska sillä olisi vaihtoehtoisia seurauksia esimerkiksi Aasian suunnalla, missä tämä toimisi Kiinaa rohkaisevana esimerkkinä Taiwanin kysymyksen ympärillä.
Näin toimimalla USA myös heikentäisi Euroopan turvallisuutta, Naton pelotetta ja sitä kautta omia maailmanlaajuisia turvallisuus- ja kauppapoliittisia intressejään ja verkostojaan.
– Keskeinen kysymys ja Trumpin haaste on se, miten hän saa pidettyä venäläiset kiinnostuneina ja mukana neuvottelupöydässä – alueluovutukset voivat olla sellainen asia. Ukrainan kohdalla tilanne on selvä, koska heitä voidaan kiristää aseavulla hyväksymään ehtoja, Vanhanen toteaa.
USA tarvitsee Eurooppaa
Jotkin tahot ovat kyseenalaistaneet USA:n sitoutumisen Euroopan puolustukseen ja Natoon. Lisäksi USA pyrkii muodostamaan pelotetta Kiinaa vastaan Tyynellämerellä. Tämä on aiheuttanut huolia siitä, että Yhdysvallat on hylkäämässä liittolaisensa Euroopassa.
Henri Vanhasen mukaan Euroopan ja Ukrainan huoli siitä, että USA ja Venäjä neuvottelevat heidän päidensä yli, on ymmärrettävää. Donald Trumpin kova retoriikka ja tyyli luovat tilanteen, jossa eurooppalaiset kokevat, että heitä ei konsultoida riittävästi.
Eurooppa on jäänyt syrjään Ukraina-neuvotteluista ja sen roolia on vähätelty. Vanhanen kuitenkin korostaa, että Trump tarvitsee sekä eurooppalaisia että Ukrainaa kestävän ratkaisun aikaansaamiseksi ja omien intressiensä suojaamiseksi.
– Muiden päiden yli ei voida tehdä sopimuksia – vaikka kahdenvälisesti voidaankin neuvotella – koska jos amerikkalaiset haluavat rauhoittaa Ukrainan rintaman toimimatta itse takuumiehinä, niin silloin jäljelle jäävät Naton eurooppalaiset jäsenmaat, Vanhanen sanoo
– Eli Trump tarvitsee eurooppalaisia osaksi tätä ratkaisua, jos se halutaan kestävälle tasolle. Ukraina ei puolestaan suostu näihin ehtoihin, jos he eivät saa vastineeksi turvatakuita, joita Venäjä ei hyväksy. Tässä on paljon keskinäisiä etuja, jotka poikkeavat voimakkaasti toisistaan.
Julkisen keskustelun valossa USA ei ole painostanut kovasti Venäjää neuvotteluissa. Ukrainaa on puolestaan kovisteltu rajustikin.
Vanhanen arvioi, että amerikkalaisten jonkinlainen varovaisuus venäläisten suuntaan saattaa johtua Venäjän ja Kiinan lähentyneistä suhteista, jotka ovat tiivistyneet entisestään Ukrainan sodan aikana. Venäläisiä ei haluta ajaa entistä syvemmälle kiinalaisten syliin. USA:n uhkakuvana on sotilaallinen konflikti kahden ydinasevaltion kanssa.
– Amerikkalaisille kauhukuva on se, että kiinalaiset ja venäläiset nähdään samaan aikaan vastapuolella, Vanhanen kertoo.
– Se nähdään enemmän osana tällaista laajempaa ongelmaa USA:n resurssien venymisessä, missä Kiina on kuitenkin se päävastustaja Tyynellämerellä.
Hänen mukaansa Trumpin rauhanehdotus voi muodostua isossa kuvassa ongelmalliseksi USA:lle, jos Venäjän katsotaan saavan selviä myönnytyksiä ja Ukraina ei saa kunnon turvatakuita. Transatlanttinen yhteys ja USA:n vaikutusvalta kokevat kolauksen, ja autoritaariset valtiot saavat rohkaisun aggression kasvattamiseen naapureitaan kohtaan.
Euroopan turvallisuusympäristön ongelmat heijastuvat siten Tyynellemerelle.
– Juuri tämän vuoksi on vaikea löytää nopeata ratkaisua tähän Venäjä-ongelmaan. Tämä on heijastus väkisinkin siihen, miten amerikkalainen voima nähdään Tyynellämerellä ja suhteessa Kiinaan. Kyse on siitä, miten maailmalla saa toimia ja mikä on USA:n kyky puolustaa liittolaisiaan, Vanhanen toteaa.
Yhteinen näkemys puuttuu
Hän katsoo, että Ukraina-neuvottelut etenisivät paremmin, jos Ukrainaa tukevilla länsimailla olisi selkeä visio siitä, millaista sodan lopputulosta tavoitellaan.
Poliitikkojen pitäisi toisin sanoen kertoa tarkemmin, mitä Venäjän häviöllä ja Ukrainan voitolla tarkoitetaan.
Tarkoittaako Ukrainan voitto sitä, että jokainen venäläinen sotilas ajetaan pois miehitetyiltä alueilta Krimin niemimaa mukaan lukien?
Vai tarkoittaako se sitä, että saadaan aikaan jonkinnäköinen kaikille osapuolille kelpaava tulitauko, ja sen kautta jonkinlainen polku rauhaan?
Tästä ei näytä länsimaissa olevan yhtenäistä näkemystä, mikä on ongelmallista.
– Tätä keskustelua on käyty jo pitkään, ja jostain kumman syystä kuluneiden vuosien aikana ei ole tehty tarvittavia johtopäätöksiä, Henri Vanhanen toteaa.