Suomeen on tyrkyllä vihreän siirtymän investointeja lähes 300 miljardin euron edestä. Elinkeinoelämän keskusliiton dataikkunassa on datakeskuksia ja vetytehtaita sekä niiden vaatimaa aurinko- ja tuulivoimaa, kertoo Ilta-Sanomat.
Ajureina ovat niin Euroopan unionin päästökauppa kuin Suomen kiistelty ilmastolaki, jonka mukaan maan olisi oltava hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä.
Uusiutuvan sähköntuotannon systeemitekniikan ja sovellusten professori Antti Kosonen LUT-yliopistosta näkee huikeita mahdollisuuksia.
– Markkinat jaetaan uudestaan, kun öljystä siirrytään pois. Se on ihan valtavaa ja tarjoaa Suomelle uusia teollisia työpaikkoja.
Teknologiateollisuus on arvioinut, että vetytalous voisi synnyttää Suomeen yli 100 000 uutta työpaikkaa vuoteen 2035 mennessä.
– Meillä on nyt momentum. Mutta se voidaan myös menettää, Kosonen sanoo.
– Tarvitaan uutta ajattelua. Selvää on, että kalliilla sähköllä vetyä ei tehdä. Kulutus pitää suunnitella joustavaksi, jos ja kun halpaa sähköä ei ole saatavilla 24/7, hän lisää.
Vetytaloutta ovat hidastaneet vedyn tuotannon, varastoinnin ja kuljetuksen vaikeudet sekä epäselvyys pelisäännöistä. Kiistaa on ollut esimerkiksi siitä, hyväksyykö EU myös ydinsähköllä tuotetun vedyn vihreäksi.
Kulisseissa käydään kovaa vääntöä, koska pelissä ovat isot rahat.
– Ei ole salaisuus, että energia on valtaa ja käynnissä on tosi iso globaali valtapeli, VTT:n tutkimusalueen johtaja Antti Arasto sanoo.
Esimerkiksi Yhdysvalloissa valtaa on presidentti Donald Trumpia tukeneilla öljypohatoilla, mikä jarruttaa vihreää siirtymää.
– Valtapolitiikka on yksi syy siihenkin, miksi vetyä halutaan viedä Euroopan unionissa eteenpäin. Euroopassa on fossiilisia varoja kohtuullisen vähän, Arasto sanoo.
