Eläköitynyt ylikomisario Olavi Lempinen varoittaa Turun Sanomien haastattelussa nykyisen tieliikennelain sisältävän kohtia, jotka vaarantavat tienkäyttäjien oikeusturvan ja turvallisuuden.
Lempisen mukaan vuonna 2020 voimaan tullutta lain valmistelua leimasi kiire, mikä on johtanut epämääräisiin pykäliin ja puutteellisiin perusteluihin.
Ongelmallisena hän pitää muun muassa suojateiden merkitsemistä, sillä laki sallii edelleen suojatien osoittamisen pelkillä tiemerkinnöillä. Tämä on vaarallista erityisesti talvisin, jolloin lumi peittää viivat ja tekee suojatiestä autoilijalle näkymättömän.
Vastaava ongelma liittyy tien rakenteisiin, kuten mataliin kohoumiin, joiden on tarkoitus korvata väistämisvelvollisuutta osoittava kärkikolmio. Lempinen muistuttaa, ettei autoilija voi noudattaa väistämisvelvollisuutta, jos hän ei havaitse lumen alla olevaa korotusta ja jos paikalla ei ole liikennemerkkiä.
Uusi ennakointivelvollisuus saa myös asiantuntijalta kritiikkiä, sillä se velvoittaa autoilijan varautumaan jopa muiden tienkäyttäjien tekemiin virheisiin.
– Kummalle jää todistustaakka siitä, onko ennakointivelvoitetta todella noudatettu? Ainakin asianajajat saavat töitä. Lopullinen linjanveto lain tulkinnasta tulee ehkä korkeimmasta oikeudesta, mutta sieltäkin vasta vuosien odottelun jälkeen, Lempinen sanoo.
Laista löytyy myös juridinen aukko, jonka vuoksi huomattavastakin ylinopeudesta voi tietyissä tilanteissa selvitä ilman mitään seuraamuksia. Koska nykyinen liikennevirhemaksujärjestelmä ulottuu vain 20 kilometrin ylityksiin ja rikoslaki vaatii toteutuakseen konkreettista vaaraa, tyhjällä tiellä ajettu kova ylinopeus voi jäädä rankaisematta.
Näiden lisäksi laki jättää huomiotta moottoripyörien tarkan ajopaikan ajokaistalla, poistaa polkupyörien valaisimia koskevan yleisen häikäisykiellon sekä jättää kypärän ja heijastimen käytön edelleen vain suositukseksi. Laki myös jättää määrittelemättä ne liikennesäännöt, joista autoilija saa poiketa antaessaan esteetöntä kulkua hälytysajoneuvolle.