Suomen korkomenot, kuten yleinenkin korkotaso, kasvavat tällä hetkellä todella nopeasti. Viime talvena valtion kymmenvuotisen lainan korko oli alle nolla prosenttia, tällä viikolla se on lähes 2,8 prosenttia.
S-Pankin päästrategi Lippo Suominen toteaa Taloussanomille sen olevan lohdullista, että korkojen nousu ei näy heti valtion rahoituskustannuksissa.
– Kun vanhat lainat on sidottu nollakorkoon, sitä nollakorkoa niistä maksetaan. Mutta kun vanhoja lainoja erääntyy, kaikki uudelleen rahoitettava on rahoitettava uudella korolla, Suominen toteaa.
Suomen valtionvelan maturiteetti on noin seitsemän vuotta, eli se erääntyy maksettavaksi keskimäärin seitsemässä vuodessa. Laina-ajat kuitenkin vaihtelevat, joten noin kymmenen prosenttia velasta tulee vuosittain uudelleenrahoitettavaksi.
– Ja jos meillä on kahdeksan miljardin euron alijäämä joka vuosi ja se katetaan lainanotolla, sillä uudella korkotasollahan ne lainat joudutaan ottamaan, Suominen kertoo.
Hän huomauttaa, että koska korkojen nousu johtuu yleisestä korkotason noususta, ei se ole epäluottamuslause Suomea kohtaan.
– Ja lohdutuksena täytyy todeta, että eihän korkotaso vielä mikään korkea ole. Mutta kun totuttiin siihen että korko on nollassa tai miinuksella, niin nyt on uusi aika ja velkaantumiseen on suhtauduttava entistäkin kriittisemmin, Suominen päättää.